Jouluevankeliumi Härmäksi

Niihin aikoohin keisari Aukustus antoo käskyn, jotta koko valtakunta oli pantava verolle. Verollepaneminen tapahtuu ensimmääsen kerran, ja silloon oli Kvirinius käskynhaltijana Syyrias. Kaikki meniväkki kirioottautumhan verottajan luettelhon, itte kukin omhan kaupunkhinsa.

Niin Joosefkin lähti muiren joukos Kalieasta, Nasareetin kaupungista ja meni sen veroasiaan tähäre Juureahan, Raavirin kaupunkhin, Peetlehemhin, johonka kaikki toisekki Raavirin jäläkelääset kerääntyy. Sotti joukhonsa Marian, kihilattunsa, joka oli piänhin päin. Ja viimmeesillänsä kun oli, niin justhin kun ne oli siälä, Maria synnytti poijan, esikoosensa. Se kiataasi lapsen kapaloohin ja pisti sen seimhen, kun majataloosta ei löytyny tilaa ettimälläkään.

Niillä seuruulla sattuu olemhan paimenia yällä taivasalla paimentamas laumaansa. Yhtäkkiää niiren ethen ilamaantuu Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröö ne joka pualelta. Paimenet peliästyy aivan kauhiasti , mutta enkeli sanoo niille ”Äläkää peliäkkö, mullon teille iloonen tiarootus ja isoo ilo kaikelle väjelle. Tänä päivänä teille on syntyny Vapahtaja. Se on Kristus, Herra. Täson teille merkki siitä: löyrättä lapsen, joka makaa seimes kapaloossansa.” Ja siinä samas hetkes oli enkelin ympärillä maharottoman isoo taivhallinen sotaväki, joka näillä sanoolla ylisti Jumalaa: - Jumalan on kunnia korkeuksis ja maas rauha ihimisillä, joille se ei mitään muuta taharo ku hyvää.

Ku enkelit oli menny takaasi taivhashen paimenet sanoo miähis: ”Ny äkkiää Peetlehemhin! Siälä me näjemmä, mitä täs ny oikeen on tapahtunu ja mitä kummaa se Herra meille äsköön ilamootti: ” Ne lähti kiirhusti ja löyti Marian ja Jooseffin ja lapsen, joka nukkuu seimes. Ku ne oli sen omin silimin nähäny, ne kertoo muillekki, mitä kaikkia niille lapsesta oli sanottu. Ne jokka kuuli paimenten puheet olivat aivan ihimeessänsä. Mutta Maria painoo miälhensä kaikki mitä oli tapahtunu ja tutkaali niitä miälessänsä. Paimenet palaali takaasin kiitellen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä ne oli kuullu ja nähäny. Kaikki oli justhin niin kun niille oli sanottukin.

Rauhallista Joulua!

Into

Kylätoiminta tarvitsee uusia malleja

Into osallistui alkuviikosta kylätoiminnan valtakunnallisille neuvottelupäiville Riihimäellä. Mukana oli sekä maakunnallisten yhteenliittymien (kuten EPK:n) edustajia että LEADER-toimintaryhmien alueellisia kyläasiamiehiä ja hankevetäjiä.
Puheita ja mielipiteenvaihtoa kuunnellessa vahvistui entisestään käsitys, että kylätoiminta tarvitsee uusia toimintamalleja: erilaisten yhteenliittymien, rakenteiden ja rahoitusmallien sijaan pitäisi ajatusmallin lähteä kylän tasolta, jokaisen kylän omista lähtökohdista - niin erilaisia meidän kylämme ovat valtakunnallisesti ja ihan oman alueemmekin sisällä.
 Kuntarakenteen uudistuessa kylien merkitys kasvaa entisestään. Entisistä kuntataajamistakin tulee "kyliä" - vaikka ne eivät ihan perinteisen kyläkäsityksen raamiin sovikaan. Tarvitaan myös uutta käsitteistöä. Kylille ja kaupunginosille pitäisi kehittää hyvä yhteinen suuhunsopiva nimike - paikallisyhteisö kuulostaa. Kuinka olisi LÄHISTÖ?
Mutta takaisin mallinnukseen: lähistöjen tärkein voimavara ovat tietenkin asukkaat. He ovat itse sekä palvelujen käyttäjiä että niiden tarjoajia. Jokaisen kylän tarpeisiin pitäisi luoda omanlaisensa paketti: kyläsuunnitelma, joka elää joustavasti kylän kehitysvaiheiden mukana. Kyläsuunnitelma ei saa pölyttyä kansien väliin vaan sen pitää aidosti näyttää suuntaa: tätä meidän kylällä on, tätä tarvitaan ja näin se tehdään. Eri pituisia ja vahvuisia toimenpiteitä pitää olla vireillä peräkkäin ja päällekkäinkin katkeamattomana ketjuna. Erityisen tärkeä on työnjako: kaikille lähistön ihmisille on tarjottava mahdollisuus kantaa kortensa kekoon. Yhteisöllisyys syntyy vain yhdessä tekemällä.

Kylien valot kutsuvat 23.-25.marraskuuta

Vajaan parin viikon kuluttua pidetään Aisaparin alueella Kylien valot -tapahtumaviikonloppu, jonka tavoitteena on nostaa esiin kylien elinvoimaa. Kyliä on kutsuttu ilmoittamaan tapahtumiaan yhteismainontaan ja mainokset tulevat ensi viikon paikallislehtiin. Muutamia kyliä on mukaan ilmoitautunutkin, mutta paljon saisi vielä tulla lisää.
Ilmoittautumisia otetaan vastaan tämän viikon torstaihin saakka. Pistäkäähän tuulemaan!
Tapahtuman ei tarvitse olla suuren suuri, ihan kynttiläilta kylätalolla tai iltateehetki riittää. Jossakin kylän äidit kokoontuvat lapsineen nyyttikestiperiaatteella, toisaalla taas pidetään kylän yhteinen joulujuhla tai joulunavaus myyntipöytineen ja yhteislauluineen.
Toiminnan laatu ja laajuus on kylästä itsestään kiinni, ja järjestäjäksi käy toki muukin taho kuin kyläseura - tarkoituksena on vain osoittaa, että elinvoimaa ja toimintaa on myös keskustojen ulkopuolella: jouluvaloja kun sytytellään pääasiassa kaupunkien ja kuntien keskustaajamissa, mutta joskus kävijävirta voisi kulkea toiseenkin suuntaan!
Kun tapahtumat kerätään yhteismainontaan, saadaan toiminnalle näkyvyyttä ja houkutellaan väki kulkemaan kylänraitteja.
Tempauksen takana ovat Aisaparin hankkeet - Kauhavalainen kylämaisema ja Hinku - kylien aktivointihanke - ja tempaus käsittää koko Aisaparin alueen: Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua ja Vimpeli.
Tapahtumia voi ilmoittaa Reetalle ja Päiville, ja mieluusti hetimiten niin ehtivät mainokseen!
reetta.yli-hynnila@4h.fi, puh. 045 654 8838
tai paivi.kultalahti@aisapari.net, puh. 0400 239 359

Voima asuu kylissä ja jokaisessa meissä asuu kyläläinen,
uskoo Into

Osaaminen palveluiksi osuuskunnissa

Torstaina 1.11. oli Härmän Kuntokeskuksessa mielenkiintoinen tilaisuus osuuskunnista yritysmuotona. Olen itsekin ollut mukana perustamassa osuuskuntaa vuonna1997 ja silloin kirjoitin Järviseudun Sanomiin yleisönosastokirjoituksen (6.3.1997) otsikkona oli "Osuuskunnat ovat tulossa taas".

Osuustoimintalaissa vuodelta 1901 kirjoitetaan mm. näin: "Osaksi säästämällä, osaksi toisiansa tukemalla vähävaraisetkin sitten voivat päästä nauttimaan suuremman pääoman etuja, ostaa tarpeensa huokeammalla, myydä tuotteensa paremmista hinnoista ja saada tarpeellista luottoa käytettäväkseen. Sen ohessa osuustoiminta on omiansa edistämään säästäväisyyttä, toimeliaisuutta ja yhteishenkeä, ja sen kautta silla on taloudellisesti ja siveellisesti kasvattava vaikutus."

Osuustoiminnan eri muotoja ovat mm.
- yrittäjien ja maatilojen vienti-, markkinointi- ja hankintaosuuskunnat
- sosiaali - ja terveysalan osuuskunnat
- työosuuskunnat
- matkailuosuuskunnat
- kylä- ja kaupunginosaosuuskunnat

Ruotsissa osuuskuntatoiminta oli 90-luvun lopulla pidemmällä, kuin täällä Suomessa. Helmikuussa 1997 kävimme tutustumassa päiväkoti Biskopiin, Uumajassa, käsityöläisten kauppaan, Östersundissa, kyläosuuskunta Bysbo:hon sekä vanhustenhuollon osuuskunta Indelsgårdeniin. Lövviksissä. Kaksi viimeisintä sijaitsivat muistaakseni Ruotsin länsiosissa, lähellä Norjan rajaa.

Bysbosta ja Indelsgårdenista jäi mieleen, että Bysbon alueella asui 150 henkilöä ja Lövvikissä noin 50.
Täytyypä ottaa selvää, mitä näille osuuskunnille kuuluu tällä hetkellä.

Kirjoittelin sillon viisitoista vuotta sitten: "Miksi ei tätä yhteistoimintaa ja innostusta löytyisi myös meiltä. Toivon, että yhteistoiminta ja mahdollisesti osuustoiminta viriäisi ja sen avulla saisimme pitää kylämme, kuntamme ja seutukuntamme elävinä ja asuttuina, niin että myös lapsillamme, tulevina aikuisina, olisi täällä toimeentulomahdollisuuksia."

Tuo toive on ajankohtainen edelleen, Intokin innostui osuuskuntatoiminnasta ja tuumaili, että tätä asiaa ei jätetä hautumaan pitkäksi ajaksi, vaan täytyy myös toimia.

Into

Mitkä ihmeen irtaviikot?

Aisaparin tämänvuotinen kyläviikko paisui kaksiviikkoiseksi. Koska teemana on palvelut ja hyvinvointi,  on tapahtumia ja toimintaa paljon sekä kylillä että kuntien ja kaupunkien keskustoissa. Siksi tapahtuma kulkee nyt nimellä IRTAVIIKOT. Linkki selattavaan ohjelmaan TÄSSÄ ja tarkempi pdf TÄSTÄ.

Valitsimme nimen tapahtumajaksolle kansanperinteestä: kun palveluskansan työvuosi päättyi reilu viikko ennen pyhäinpäivää, alkoi työläisille loma, irtaviikko. Rengit ja piiat olivat silloin irrallaan talon töistä ja ehtivät kyläillä, remmastaa ja tehdä kaikkea muutakin, mihin työvuoden aikana ei ollut mahdollisuutta.

Nimi sopii myös toisella tapaa: kirjaseen on koottu irrallisia poimintoja tekemisen ja harrastamisen mahdollisuuksista pyhäinpäivää edeltäviltä viikoilta eli 22.10.–2.11.

Kyselimme tapahtumien perään viime Aisapari-tiedotteessa ja moni taho ilmoittikin tietoja, kiitos siitä!  Lisäksi vinkkejä on poimittu  kuntien, seurakuntien ja yhdistysten kotisivuilta ja lehti-ilmoituksista, joita silmiin on sattunut osumaan.

Kaiken kattavaksi kalenteria on mahdotonta rakentaa, mutta oppaan avulla saa kuvan siitä, miten monenlaista toimintaa ja palveluja meidän alueeltamme löytyy. Ja ettei toiminta jäisi vain parin viikon varaan, on kalenteriin on poimittu esimerkinomaisesti myös sellaisia palveluja, jotka toistuvat viikosta toiseen. 

Palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien käyttö on meistä jokaisesta itsestämme kiinni.  Kannattaa osallistua ja käyttää hyväkseen tarjolla mahdollisuuksia!  Palvelut ja elintienoot pysyvät elävinä vain osallistumisen, yhteisöllisyyden kautta.
 
Yksi keino yhteisöllisyyden ulosnäyttöön on äänestäminen, ja Into kehottaakin kaikkia käyttämään äänioikeuttaan. Koska samana päivänä siirrytään talviaikaan, käytetään lisätunti liikuntaan. Intoilukampanjan päätöstilaisuudessa Evijärvellä on mahdollisuus suorittaa UKK-kävelytesti. Ensimmäinen Kylän palvelupäivä pidetään 31.10 Ylihärmän Kankaan kylässä.

Hyvinvoinnin merkeissä kokoonnutaan myöskin Lapualle kulttuurikeskus Vanhaan Paukkuun, iltamusiikin lomassa saamme tyylivinkkejä ja syksyn trenditietoa myöskin sisustuksesta.

Lähipalveluista ja yrittäjyydestä osuustoimintamuodossa keskustelemme 1.11.  seminaarissa Osaaminen palveluiksi osuuskunnissa. Alustajaksi saapuu Tytti Klén Ruralia-instituutista ja käytännön esimerkkinä kuullaan Alavuden työkarhuja, jotka tarjoavat monimuotoista kotipalvelua.

Yhdistyksille on tarjolla kotisivukoulutusta ja veroneuvontaa. Lisäksi paneudutaan hyvinvoinnin lisäämiseen kulttuurin keinoin. Tapahtumia ja toimintaa on tarjolla kaikenikäisille, siitä pitävät huolen niin kunnat ja seurakunnat kuin laaja järjestö- ja harrastuskenttäkin, puhumattakaan alueen kolmesta kansalaisopistosta! Aktiivisia ovat myöskin lukuisat hankkeet, jotka tuovat vireyttä ja uusia toimintamuotoja seudullemme.

Viikkojen aikana (31.10.) julkistetaan myös maakunnallinen strategia paikallisyhteisöjen kehittämiseksi työnimellä Paree kylä. Tämä tilaisuus on Alajärvellä ja puheenvuoron on lupautunut pitämään Mäkelä Alu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Mäkelä.


Oppaan takasivulla on alustavaa tietoa lisäksi marraskuulle suunnitellusta Kylien valot -tapahtumaviikonlopusta, johon toivotaan kylien lähtevän innolla mukaan. Silloin kylien valot kutsuvat ehkä jo hieman jouluisissakin tunnelmissa.  apahtumaa pohjustetaan jo Lampun mahdollisuudet -luentotilaisuuksilla Irtaviikkojen aikana.


Osallistutaan, kyläillään ja liikutaan
niin kylä- kuin kuntarajojenkin yli 

toivoo INTO

Asumiselle arvostusta

Into on jälleen käynyt parissakin seminaarissa hakemassa hyviä vinkkejä kotiseutunsa kehittämiseen. Yritetään kylissä -seminaarissa Juha Kuisma Suomen kylätoiminta ry:stä sanoi tiivistetysti, että  "Maaseudun tärkein elinkeino on asuminen".

Mikä saa yrityksen sijoittumaan maaseudulle, vaikka markkinat ja muu synergia syntyisivät paremmin suuressa liikekeskuksessa? – Se, että yrittäjä tahtoo asua maalla ja nauttia siitä vapaudesta ja turvallisuudesta mitä vain maaseutu voi tarjota.
Siksi monimuotoisen asumisen tarjoaminen on maaseudun paras vetovoimatekijä. Täällä on tilaa toteuttaa unelmia. "Sinun kotisi on siellä missä on sinun sydämesi" –  monen suomalaisen sydän kaipaa maalle, ja meidän pitää tarjota mahdollisuuksia tämän kaipuun täyttämiseen.

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän seminaarissa ministeri Ville Niinistö lupasi poistaa esteitä maaseutuasumisen ja -yrittämisen tieltä.Paikallisyhteisöjen vahvistuminen edellyttää ministerin mielestä lähidemokratian vaikuttavuuden lisäämistä, esteiden poistamista pienimuotoisen energiantuotannon ja -myynnin tieltä sekä huomion kiinnittämistä julkisiin hankintoihin.
Verotuksen ja sosiaalituen ratkaisuissa on mahdollistettava entistä paremmin erilaisten tulolähteiden yhdistäminen.
Kylien kaavoitusta on edistettävä.
Etätyön ja sähköiset palvelut mahdollistaa vain riittävän tehokas kuituverkko.

Lähipalvelujen tarjoamiseen tarvitaan yhteistyötä kunnan ja kylien välillä, sopimuksellisuutta ja bisnesmieltä. Hyvä esimerkki kuultiin Osuuskunta Virtatiimistä.
Into on päättänyt pitää omankin osuustoimintaseminaarin: 1.11. klo 13 kokoonnumme Härmän kylpylään aiheella "Osaaminen palveluiksi osuuskunnassa". Seminaarin järjestävät Palvelupaletti-hanke ja Aisapari, ja ilmoittautumisia pyydetään 24.10. mennessä
Marita Mattila p. 040 173 7713, marita.mattila@kauhava.fi tai
Päivi Kultalahti 0400 239 359, paivi.kultalahti@aisapari.net

Millainen on oikea maaseutu?

Inton kollegat kyselivät Kauhajoen Ruokamessujen kävijöiltä, millainen pitäisi olla tulevaisuuden maaseutu. Ihailtavan innokkaasti ihmiset jaksoivat pohtia hetken tulevaisuutta maittavien maistiaisten välissä. 

Vastauksista voisi päätellä, että maaseutu on ennen kaikkea LUONTOA,  RUOKATUOTANNON paikka ja MAISEMA. Mielenkiintoista oli jako niihin, jotka näkivät maaseudun nostalgisena idyllinä, rauhan ja rentoutumisen paikkana, ja toisaalta niihin, joille maaseutu oli maatalouden, työn ja palvelujen ympäristö. Jako noudattelee luultavasti jakoa maaseudulla lomaileviin ja asuviin, mutta kumpihan mahtaa olla OIKEASSA?

Luonto ja maisema ovat tärkeitä jokaiselle maalla asuvalle tai vierailevalle. Luonto rauhoittaa, totesi moni kyselyyn osallistunut. Maalaismaisemaa ei kuitenkaan ole ilman maa- ja metsätaloutta. Ilman ihmistoimintaa maisema pusikoituu. Luonto tosin on vielä läsnä, mutta ei se maaseutumaisema, jota olemme oppineet arvostamaan. Maalla tapahtuu myös paljon muuta kuin maataloutta. Pienyrityksissä ja isommissa työskentelee moni, ja maalaisetkin tarvitseva palveluita. Tämä on maalla asuvalle tärkeää tulevaisuudessakin. 

Maaseudun idylliin yhdistetään usein alitajuisesti entisajan kiireettömyys, kesä ja vapaa-aika. Tässä idyllissä elävät nykyajan maalaiset, mutta eivät sentään ole lomalla kaiken aikaa. Itse asiassa Into ei muista tavanneensa yhtään maalaista, jolla ei olisi kiire johonkin: pellolle, navettaan, toimistoon, kokoukseen, jumppaan, talkoisiin… 

Ristiriitoja näiden ryhmien välille syntyy yleensä silloin, kun maalainen aiheuttaa meteliä mökin nurkalla työtään tehden, tai kun ”maaseutu kehittyy”: Uutta rakennetaan, maisema muuttuu. Myös maalle muuttaja voi kokea, että toivottua idylliä ei ole olemassakaan. Kiire on myös maaseudulla, pelloilla tehdään työtä joskus yömyöhään, eikä se yhteisöllisyys aina avaudu muuttajalle. 

Nostalgia ja uudistuminen ovat kuitenkin molemmat maaseudun mahdollisuuksia. Perinteistä rakennuskantaa ja maisemaa kannattaa vaalia, koska niitä arvostetaan laajasti. Mökkiläisen kaipaamaa rauhaa ja hiljaisuutta kannattaa vaalia, koska ne ovat kilpailuvaltti ja hyväksi myös maalaiselle. Toisaalta tarvitaan työtä, yrityksiä, uudistumista, koska menneisyydessä ei voi elää. Myös muuttaja ja mökkiläinen voivat iloita ennen aamunkoittoa kylätietä pitkin jyrisevästä rekasta: Maaseudulla on elämää ja tulevaisuutta. 

Into

Kylien elinvoima on tahdon asia

Osaavat kylät -tapahtumassa Alajärven itäiset kylät elivät ja hengittivät täysin siemauksin. Puheensorina täytti Koivumäen koulun ja pihapiirin eikä sateen ripistelykään haitannut. Kolmen kylän yhteinen tapahtuma onnistui yli odotusten, ja päiväjuhla täytti koulun salin ääriään myöten, istuimetkin loppuivat kesken.

Tapahtuma oli nimensä mukainen: näyttelyissä oli esillä kyläläisten taitoja pehmeistä tuotteista puukkoihin, puutöihin ja taiteeseen saakka. Työpajoissa tehtiin kynttilöitä ja nappikoruja, ja pihamaalla oli menopelejä: pitkä rivi kaksipyöräisiä erikoisuuksia ja toisena ääripäänä eri aikakausien traktoreita sekä massiivisia metsätyökoneita.

Monipuolinen osaaminen tuli esiin myös päiväjuhlan ohjelmassa. Kyläläiset esittivät hanuri-, huilu- ja kantelemusiikkia, laulua ja lisäksi nähtiin omin voimin valmistettu näytelmä. Juhlapuheen piti kansanedustaja Reijo Hongisto, joka kehui kyläläisiä voimannäytöstä, ja totesi kylien elinvoiman tärkeimmäksi pontimeksi kyläläisten oman tahdon.

Sama päätelmä tuli esiin myöskin Aisaparin ja Kampa-hankkeen yhteisessä pisteessä pidetyssä kyselyssä. Luetteloon oli kerätty kylätoiminnan keskeisiä tehtäviä ja väkeä pyydettiin valitsemaan niistä tärkein. Eniten ääniä sai vaihtoehto: ”kylätoiminnassa on tärkeintä taistelu oman koulun, kaupan ja muiden palvelujen säilymisen puolesta”, ja toiseksi toivottiin kyläpalvelujen ideointia ja järjestämistä, muun muassa palvelupäiviä ja naapuriapurinkejä.

Melko tärkeäksi nähtiin myöskin tempausten, talkoiden ja tapahtumien järjestäminen sekä yhteistyö kunnan, yrittäjien, hankkeiden, muiden kylien ja järjestöjen kanssa. Kylätoiminnalla pitäisi myöskin pyrkiä saamaan kyliin uusia asukkaita esimerkiksi paluumuuttajia haravoimalla tai tonttien ja asuntojen kauppaa edistämällä. Yritystoimintaa ja työpaikkojen syntymistä tulisi myöskin edesauttaa. Hajaääniä saivat lisäksi perinteistä huolehtiminen, kylän historian tallennus sekä ympäristöstä ja maisemanhoidosta huolehtiminen. Eräs vastaajista tiivisti napakasti tärkeimmäksi tehtäväksi ”yhteistyö ja tulevaisuuden turvaaminen”. Näin on, tulevaisuus kuuluu kylille, ja vain me itse voimme luoda tulevaisuutemme.

Into

p.s. Valokuvia tapahtumasta löytyy tästä LINKISTÄ

Creen Care - Mitä kaikkea se voi olla?

Into osallistui viime viikon maanantaina Green Care –seminaariin Ilmajoella, jonne oli kokoontunut iso joukko innokkaita kuulijoita. Green Care on ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämistä luonnon ja maaseutuympäristön avulla. Juuri kokemuksellisuus ja rauhoittavuus ovat maaseutuympäristön hyvinvointia edistäviä tekijöitä.

Seminaaripäivän aluksi Wilma Nibbelink-Siekman  de Paardenmaatin Care Farming –tilalta kertoi, millaista Creen Care on parhaimmillaan Hollannissa. Heillä Green Care on mahdollisuus monille, joille on tärkeää löytää mielekästä puuhaa päivien ajaksi. Creen Care-toiminnasta saavat apua esimerkiksi autistit, vanhukset, vankilasta vapautuneet , pitkäaikaistyöttömät  sekä niin älyllisistä kuin fyysisistäkin vajavaisuuksista kärsivät ihmiset. Creen Care –toimintaa voidaan muokata kunkin ihmisen tarpeiden mukaan. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä autetaan pääsemään takaisin työrytmiin ja luomaan sosiaalisia kontakteja. Creen Care –tilojakin voi olla monenlaisia: tilan voivat omistaa ja toimintaa pyörittää itse maanviljelijät tai sitten terveyspalvelujen tarjoaja. Tilan omistaja voi myös vuokrata tilansa terveyspalvelujen tarjoajalle Creen Care -toimintaa varten. Valvonnan ja rahoituksen hoitamiseen on Wilman mukaan myös olemassa useita keinoja.

Hollannissa Green Care –toiminta vaikutti olevan hyvin organisoitua, toimivaa ja ennen kaikkea sitä tarvitsevat saivat siitä Wilman mukaan suurta apua. Ehkäpä Suomessakin voitaisiin hyödyntää heidän käyttämiään tekniikoita!

Seminaaripäivän aikana meille esittäytyivät vielä 10 vuotta sitten varsin harvinaiset eläimet, nimittäin Ylitalon Alpakat ja Laamat. Pirkko Kivikari kertoi seminaariväelle tuoneensa yhdessä Tuomo Ylitalon kanssa Suomeen ensimmäiset Alpakat vuonna 2002. Vuonna 2007 he perustivat  Terapia-alpakat ja –laamat nimisen yhdistyksen edistämään eläinten ammattimaista terapiakäyttöä. Heidän harjoittamaansa eläinavusteista toimintaa ovat esimerkiksi vierailut vanhainkodeissa sekä lasten- ja nuortenkodeissa.  Eläinavusteinen terapia puolestaan alkoi heidän tilallaan vasta 2011 heidän saatuaan oman ammattiterapeutin. Terapia alpakoiden ja laamojen kanssa voi olla monenlaista, esimerkiksi ylivilkasta lasta voidaan auttaa rauhoittumaan terapian avulla.

Vaikka alpakat ja laamat ovatkin terapiaeläimiksi soveltuvia, rauhallisia ja kilttejä eläimiä, ne kyllästyivät Ilmajoella kuljetuskärryynsä ja päättivät ominlupinensa katsella miltä aurinkoisella Ilmajoella näyttää seminaariväen vielä kahvitellessa. Eläimet saatiin kuitenkin nopeasti kiinni ja halukkaat pääsivät taluttamaan televisiostakin tuttua Ulla-laamaa ja Fuchsie-alpakkaa. Eläimet vaikuttivat todella hyvin koulutetuilta ja selvästi nauttivat ihmisten läheisyydestä ja esillä olemisesta.

Seminaaripäivän kruunasi vierailu Toiskan perhekotiin. Toiskan perhekoti on tarkoitettu nuorille tytöille, jotka tarvitsevat tukea elämän vaikeissa tilanteissa. Perhekoti tarjoaa upeat puitteet kasvuun ja elämiseen maatilaympäristössä. Hevoset ovat iso osa perhekodin toimintaa. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta voi auttaa nuorta käsittelemään ja selvittämään vaikeat asiat.

 

Vehrein terveisin,

Into

Liikuntaa ja lähimatkailua

Jos eivät mansikkamaa tai muut hommat hätyytä eikä AINA jaksa rannallakaan löhöillä, kannattaa hypätä pyörän selkään tai auton kyytille ja tehdä kotiseuturetki! Ja tenavat joukkoon ilman muuta, mitäs se kesäretki olisi ilman takapenkin räpätystä.
Kaikki me tunnemme Särkänniemen, mutta kuinkas Alahärmän Ekolan mystisine muinaistarinoineen tai Tapolan vuoren kivikirkkoineen ja vuorenpeikon linnoineen Lappajärven Ylipäässä? Ja Alajärven Pyhävuorella niitä peikkoja vasta asustaakin! Jylhiä retkikohteita ovat myös Lapuan Simpsiö ja Vimpelin Lakeaharju - pääsee täällä lakeuksillakin ihailemaan kesämaisemia vähän korkeammalta. Alueen lukuisat näkö- ja lintutornit auttavat asiaa entisestään.
Vaellusreittejä, laavuja ja erikoisia luontokohteita löytyy joka pitäjästä, eikä puutu rakennettujakaan matkailukohteita; museoista, näyttelytiloista ja tapahtumista puhumattakaan.
Ja palvelut pelaavat. Esimerkiksi matkailun kehittämiseen ja matkailuyrittäjien verkottumiseen keskittynyt Voimaverkko-hanke sai Aisaparin alueelta 40 osallistujaa, joihin voit tutustua lähemmin tässä linkissä.
Elikkäs aina ei tartte lähteä merta edemmäs kalaan, kotiseudullakin piisaa kesälomapäiviksi monenlaista mielenkiintoista viihdykettä!
Suosittelee Into

Kesätapahtumien satoa

Into vietti pari vauhdikasta päivää maatalousnäyttely OKRAssa, Oripäässä. Siinä oli intoa kerrakseen, kun talkoovoimin oli sellainen tapahtuma saatu pystyyn. Kaikki toimi hienosti eikä vessaankaan tarvinnut jonottaa. Hatunnosto oripääläisille!

Omilla kylillä tapahtui myös, ja lauantaiksi Into ehtikin jo Menkijärvelle, jossa kyläläiset olivat järjestäneet hienon tapahtuman yhdessä Kauhavan Lentosotakoulun kanssa. Sunnuntaina oli sitten Luoma-ahon vuoro näyttää mallia kyläjuhlaan. Luoma-aholle saapui järjestäjien iloksi moninkertainen määrä yleisöä ennakkoarvioihin nähden.  Hyvin järjestäjät urakastaan kuitenkin selvisivät , ja makkaraa riitti kaikille.

Oripäässä kuulemma rahoitetaan kunnankin palveluita OKRAn tuotoilla, puhumattakaan mukana olevista järjestöistä. Talkoovoimin järjestetyt tapahtumat ovat toimiva varainkeruumuoto, jota pitäisi uskaltaa käyttää enemmän. Eihän kyläyhdistys ilman rahaa pyöri, ainakaan kovin kauan. Pienistä puroista, kuten arvonnoista ja kahvin myynnistä kasvaa äkkiä mukava potti yhdistykselle.

Työtähän tapahtuman järjestäminen vaatii, ja mitä isompi tapahtuma on, sitä suurempi vastuu järjestäjillä on. Tekemällä oppii, ja aloittaa voi pienemmästä.  Menkijärven tapahtuma onnistui hienosti, ja siitä tulee varmasti perinne, kuten myös Luoma-ahon kyläjuhlasta. Jostain tämän kesän kylätapahtumista voi aikanaan kasvaa meidän alueen OKRA. Toivotaan ainakin!

Into

Kesä kulttuuria kukkuroillaan

Viime viikonloppuna vietettiin Kauhavalla Puukko- ja käsityöfestivaaleja. Pitäjän perinteeseen vahvasti nojaava tapahtuma on ottanut paikkansa ja vahvistuu vuosi vuodelta.
Rumaksi vallesmanniksi nimettiin ikinuori Jyrki Lahti, joka tuntee Kauhavan kuin omat taskunsa. Hänen rauhallisen voimakas esiintymistyylinsä on opaskierroksilla vetonaula, etenkin kun hän kertoo asiansa luontevasti murteella jutellen.
Kohta häjyillään taas Härmässä toden teolla, ja kesäteatteritkin ovat jo "avanneet ovensa". Onnelassa pyörii jälleen kaksi esitystä, joista toinen on paikallisen osaajan, Maija-Liisa Isosompin käsialaa. Luhurikan Larvateatterissa Lapualla nähdään TV:stäkin tuttu Heikki Luoman Vain muutaman huijarin tähden, Vanhan Paukun kesäteatterissa nähdään olympia-aiheinen musiikkikomedia Olen suomalainen ja Evijärven Väinöntalolla viimeistellään Lottopotin harjoituksia. Karikko tarjoaa Lappajärven Taavintuvalla jälleen lastenteatteria ja Ylihärmän nuorisoseuralla on tänä kesänä vuorossa Ihmemaa Oz. Ja paljon paljon muuta...
Musiikkijuhlia, markkinoita, konsetteja, näyttelyjä, kesätapahtumia, retkiä ja museokierroksia... Kotiseudulla on paljon kokemisen ja näkemisen arvoista, kersoille ja kesävieraillekin esiteltäväksi asti! Paree maaseutu avautuu jokaisen kotiovelta,
tietää Into

Koululaiset kesälaitumille!

Huomenna päättyy koululaisten arkinen aherrus todistusten jakoon ja lukionsa päättävät saavat painaa valkolakin päähänsä pitkän uurastuksen jälkeen. Heillä, samoin kuin ammattiin valmistuneilla alkaa uuden elämän rakentaminen, oman paikan hakeminen joko työelämästä tai jatko-opinnoista.
Valinnat kuljettavat valitettavan monet pois kotiseudulta, mutta toivottavasti paluukin pysyy mielessä: kyllä täältäkin elämän rakennuspuita löytyy, plussana tuttu ja turvallinen ympäröivä yhteisö.

Koululaiset saavat huomisesta alkaen tarpeellisen hengähdystauon koulutyöhön. Samalla toivoo heidän irtaantuvan tietokoneen näppäimistöistä ja peliohjaimista ainakin aurinkoisten kesäpäivien ajaksi. Jos yhteistä lomaa ei vanhempien kanssa ole koko kesän ajaksi, voi virikkeeksi lähteä vaikka leirille. Monet järjestöt ja kuntien vapaa-aikatoimet järjestävät monenlaista virike- ja retkitoimintaa lapsille ja nuorille lomapäivien ratoksi.  Esimerkiksi Härmänmaan 4H järjestää jokavuotiset taideleirit: Kortesjärvellä Purmojärven Rantahallilla 4.-8.6. ja Kauhavalla Kleimolan kylätalolla 11.-15.6.2012. Nuorten askartelu-, luonto- ja virkistyspäivät pidetään Kauhavalla Mäenpään hiihtomajalla samoin heti ensi viikolla, katsokaa lisätietoja järjestöjen kotisivuilta ja tapahtumakalentereista!

Leireillä ja uimakouluissa ynnä muissa oppii tarpeellisia taitoja koko elämän ajaksi, ja  perheen yhteiset kesäretket antavat mukavaa muisteltavaa talven varalle. Mutta HUOM: lomastressin välttäminen on vähintäänkin yhtä tärkeää, ja sitä taitoa ei voi oppia muuta kuin löhöämällä!

Ladataan akut auringossa,
toivoo Into

Mikä innostaa kyläläisiä?

Into käväisi tuossa viikolla taas yhdessä kyläkokouksessa. Siellä oli monta innokasta ihmistä suunnittelemassa kesätapahtumaa. Kyläläisten intoa hillitsi vähän se pelko, ettei tapahtumaan saada suunnittelijoiden lisäksi ihan tarpeeksi tekijöitä: yhteiseen tekemiseen kun on niin vaikea houkutella väkeä nykyisin.

Kyläkoulu on se paikka, joka kerää kyläläiset yhteen. Vähän niinhän se tahtoo olla, että kyläkoulun puolesta joutuu kylä jos toinenkin taistelemaan, ja yhteinen tavoite se ihmisiä yhdistää. Mutta mikä yhdistäisi ihmiset niissä kylissä, jossa taistelu on hävitty ja koululaiset kuljetetaan kirkolle? 

Sitä se Into jäi miettimään. Kyläkokouksen väki päätti lähestyä ongelmaa mukavalla tavalla ja järjestää hauskan tapahtuman, josta puhetta riittää pitkään jälkeenkin päin. Talkoolaisille suunnitellaan jokaisella oma sopivan kokoinen pesti. Jospa mukava, yhdessä järjestetty tapahtuma innostaisi uusia ihmisiä järjestämään vuorostaan jotain muuta yhteistä kylille. Sitä kautta voisi löytyä uusi kylää yhdistävä "juttu". 

Yksi "juttu" voisi olla kylätien kunnostus: oli Inton auton renkaat kovilla, onneksi paikkaamalla selvittiin ja matka jatkuu!

Terveisin,

Into

Vihreää hoivaa

 

Kävin tiistaina kuuntelemassa Alajärvellä, Punaisen tuvan viinitilalla, seminaaria Green care – toiminnasta. Ja mitäs kummaa se on? Kun googlettaa sanaparin, tulee ensimmäisenä vastaan nurmikkolannoitteet, mutta nyt ei ollutkaan kyse siitä (Into välttää nurmikon lannoitusta, ettei ole liikaa leikattavaa). Green care on ”vihreää hoivaa”, eli luonnon ja maaseutuympäristön hyödyntämistä hyvinvoinnin lähteenä.  Alajärvellä siitä kertoivat SEDUn asiantuntijat Kirsi Huhtala ja Päivi Haanpää.

Green care on oikeastaan vanha juttu, joka on päässyt välillä unohtumaan. Entisaikaan huollettavat ja hoidettavat elivät ”elämän keskellä” maatiloilla ja osallistuivat arjen askareisiin kukin kykynsä mukaan. Näin opittiin tärkeitä taitoja, pidettiin toimintakykyä yllä ja ennen kaikkea saatiin tunne yhteisöön kuulumisesta ja omasta tarpeellisuudesta. Välillä tuli tavaksi sulkea erityisryhmät laitoksiin neljän seinän sisään, mutta nyt taas on herätty huomaamaan, miten merkittävä asia luonto ja siellä työskentely voi olla vaikkapa toimintakyvyn ylläpitämisessä. 

Luonnossa elimistön stressireaktiot vaimenevat. Mieliala ja keskittymiskyky paranevat ja ajatuksen selkiytyvät. Eläinten kanssa työskentely opettaa vastuullisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Fyysinen työ tuo hyvän unen ja ruokahalun, ja mahdollisuuden arjen perusrytmin opetteluun. Maatilayhteisö kannustaa ja vaatii. 

Ihan kaikki luonnossa puuhastelu ei ole green care-toimintaa: Green care on aina tavoitteellista, suunnitelmallista ja ammatillista. Green care-toiminnan voi jakaa kahteen ryhmään: ”Vihreä hoiva” on kuntouttavaa toimintaa, asumispalveluja ja toimintakyvyn lisäämistä. ”Vihreä voima” taas sisältää työhyvinvoinnin, voimaatumisen ja luontokasvatuksen.

Green care-toiminta voi tapahtua erilaisissa yrityksissä tai hoitolaitoksissa. Alajärvellä kuulimme maatilalla toimivan perhekodin Toiskan toimintatavoista. Green care-toiminta voidaan yhdistää myös ihan vanhusten laitoshoitoon, tai perhepäivähoidon arkeen. Kyse voi olla kokonaisvaltaisesta toimintaympäristöstä ja tavasta, tai vaikka terapeuttisen puutarhan perustamisesta vanhusten osaston yhteyteen. Yksi mahdollisuus on, että maatila vuokraa puitteet, ja hoiva-alan ammattilaiset tulevat asiakkaineen tilalle päiväksi. 

Yhteisessä keskutelussa todettiin, että meillä täällä Aisaparin alueella on loistavat mahdollisuudet kehittää Green care-toimintaa: Luonto on lähellä.  Kun olen kiertänyt alueella ja kysellyt, mitä ihmiset pitävät tärkeänä asuinympäristössään, niin ykkönen on luonto. Jokainen sen tietää, miten tärkeää luonnosta nauttiminen on. Green care on yksi tapa tehdä luonnosta työtä ja tulevaisuutta alueelle.

Jotta voisimme tehdä hyvinvointia luonnosta niin, että se myös elättää alueemme ammattilaisia, tarvitaan taas kerran sitä yhteistyötä: Maatilayrittäjät, sosiaali- ja terveysalan osaajat, julkisen alan virkamiehet ja päättäjät sekä kehittäjät pitää saada yhdessä miettimään, miten ala voisi olla elinvoimainen. Jokainen asiasta innostunut on tarpeen kehittämistyössä!

Muistakaahan kuntoilla innolla ja intoilla kunnolla,

Into

Valpuri, kevään karnevaali - ja kuntoilu alkaa!

Lehti kun puhkeaa jokaiseen puuhun,

tiedät, on saavuttu toukokuuhun.

Vappupallo voi päästä karkuun - 

siinäpä aihetta katkeraan parkuun.

Vapusta on tullut suomalaisten kevätkarnevaali.

Tänä vuonna vappu oli aurinkoinen, mutta kylmä

tuuli toi vielä kylmää ilmaa pohjoisesta.

Joskus vappuna on parin kymmenen asteen lämpötilojakin.

Vappu on kevään juhla! Vappuna herkutellaan tippaleivillä

ja munkeilla. Vappujuomista parhain on kupliva sima.

Toukokuun ensimmäinen on Vapun ja Valpurin nimipäivä,

Nimensä päivä on saanut abbedissa Walburgalta.

Tänään alkavat myös INTON kuntoilut. Kesän aikana INTO aikoo

osallistua mahdollisimman moneen erilaiseen tapahtumaan ja tilaisuuteen,

kuinkahan paljon niitä mahtaa kertyä.

Intoillaan kunnolla ja kuntoillaan innolla!

Intoilua ja hyvinvointia

Intoilukampanja ottaa ensi askeliaan ja kampanjan tueksi on perustettu jo facebook-sivukin.
Kampanjan tavoitteena on saada väki liikkumaan kylä- ja kuntarajojenkin yli, hoitamaan kuntoaan, osallistumaan yhteisiin rientoihin ja huolehtimaan ympäristöstä. Innostuksen sytyttämiseksi voi kerätä pisteitä sekä itselleen että oman kylänsä, yhdistyksensä tai muun konklaavin hyväksi, miten kukin itse parhaaksi näkee. Kylät, työpaikat tai vaikka harrasteporukat voivat perustaa omia ryhmiään, joiden nimiin kukin liikkuu ja intoilee. Pisteitä saa sekä liikunnasta että tilaisuuksiin tai vaikka talkoisiin osallistumisesta. Lisää ohjeita löytyy Aisaparin kotisivulta ja
facebookista:http://www.facebook.com/IntoAisapari
Pisteitä voi kirjata paperisiin lomakkeisiin, joita tullaan jakamaan ympäri seudun. Pisteet voi ilmoittaa myös netin kautta tässä linkissä.

Intoilukampanjaan toivotaan mukaan kaikki järjestöt, yhteisöt, hankkeet, tapahtumajärjestäjät ja kaikki kansalaiset nuorimmasta vanhimpaan. Tavoitteena on saada myös tieto liikkumaan, eli kirjatkaa tapahtumavinkkejä ym facebook-sivulle tai lähettäkää sähköpostia osoitteeseen paivi.kultalahti@aisapari.net.

Toukokuun alussa järjestään yhteistyössä Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa sauvakävelyohjausta ja ensi lauantaina kampanjaa käynnistellään jo Vimpelissä hyvinvointimessuilla http://www.jarvi-pohjanmaa.fi/

INTOILEMISIIN!

Innostaako yrittäjyys

Aina silloin tällöin saattaa sinulla tulla mieleen ajatus, että mitäpä jos ryhtyisinkin yrittäjäksi. Tietoa ajatusten tueksi on saatavilla, mutta sen kokoon juokseminen tuntuu hankalalta.

Nyt on kuitenkin mahdollisuus saada kolmen tunnin tehopaketti keskeisistä yrittäjyyden aloittamisvaiheessa esille tulevista asioista, keskiviikkona 11.4.2012 klo 17.30 alkaen, Kauhavan kaupungin ja Uusyrityskeskus Neuvoa-antavan järjestämänä.  Paikkana on Kauppatie 109:n pieni auditorio, 3. krs, helpoimmin paikalle löytää tuolta Yrittäjäopiston sisäpihan kautta.

STARTTI-infoksi, nimetty tilaisuus on suunnattu kaikille yritystoimintaa suunnitteleville ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Illan aikana saat perustiedot yrityksen perustamiseen liittyvistä ja siinä huomioitavista asioista.

Tilaisuuden avaaja on Juha-Martti Kuoppala, Kauhavan kaupungilta. Yrityksen suunnittelusta ja rahoituksesta sekä yrityksen perustamisessa huomioitavista asioista kertoo Ari Loukasmäki, Uusyrityskeskuksesta. Aloittaville yrittäjille mahdollisesta starttirahasta ja sen hakemisesta opastaa Tarja Hilden, Härmänmaan TE-toimistosta. Tietoa rahoituksesta selvittelevät Kari Hytönen, Finnvera Oyj:stä sekä Mervi Niemi-Huhdanpää, Aisaparista. Lisäksi huomioinarvoisista asioista yrityksen kehittyessä kasvuyritykseksi esittelee Tapio Vuorenmaa, Suomen Yrittäjäopistolta.

INTO toivottaa kaikki vähänkin asiasta kiinnostuneet tervetulleeksi mukaan kuuntelemaan oleelliset asiat yhdessä paketissa.