tiistai 7. huhtikuuta 2015

Transition Towns

Into kävi tuossa talvella isolla kirkolla seminaarissa, jolla oli vaikea nimi mutta innostava sisältö. Suomen Kylätoiminta ry oli kutsunut Jan Forsmarkin - projektipäällikkö ja "ruotsalainen maajussi" -  Ruotsista kertomaan meille, mistä Transition Towns- verkostosssa oikein on kysymys.  

"Transition" on suoraan suomennettuna 'muutos' tai 'siirtymä'. Tässä tapauksessa sillä tarkoitetaan siirtymää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta taloudesta kestävään, uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvaan talouteen. Transition Towns- liikkeessä ei ole siis kyse pelkästään energiasta, vaan myös mm. ruuantuotannosta, joka sekin nykyisellään on riippuvaista öljystä.  

Transition Towns -liike on paikallisten yhteisöjen  verkosto. Verkostoon ilmoittautuneet yhteisöt toimivat aktiivisesti edistääkseen siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin ja kestävään talouteen. Ruotsissa toiminta on jo vakiintunutta, Suomessa sen sijaan ei ollut vielä seminaarin aikaan yhtään verkostoon liittynyttä yhteisöä (tällä hetkellä on yksi). Verkoston yhteisöt ovat hyvin erilaisia: Brittiläisistä kaupungeista maaseudun ekoyhteisöihin. Jokainen yhteisö kuitenkin hakee omia väyliään kohti kestävää elämäntapaa. Yhteistyötä tehdään verkossa, www.transitionnetwork.org  

Käytännössä yhteisöissä on kehitetty esimerkiksi paikallista aurinkoenergian tuotantoa, yhteisöllista viljelyä, jätteiden käsittelyä ja kestävää liikkumista. Saimme tehtäväksi seminaarissa keksiä omia sovelluksia tärkeäksi kokemistamme aiheista. Kehittelimme uudenlaisia ruokapiirisovelluksia, kylien kimppakyytiratkaisuja ja aurinkoenergiatyöpajoja. Varmasti niitä myös toteutetaan! 




Vaikka konsepti ei ole vielä Suomessa lyönyt läpi, myös täällä on tehty suunnitelmia ja kokeiluja samasta teemasta. Professori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta kertoi Sodankylän esimerkistä. Sodankylässä käynnistettiin tutkimushanke, jonka tavoitteena oli muodostaa paikallinen sovellut kestävästä taloudesta. Lähtökohtana oli ajatus, että luonto ja ihmiset asettavat ehtoja taloudelliselle toiminnalle - mutta myös luovat uusia mahdollisuuksia. Yhdessä paikallisten ihmisten kanssa selvitettiin ensin oman ympäristön ekologiset rajat. Samalla käynnistettiin yhteisöllinen prosessi, jossa tuotettiin paikallisiin oloihin räätälöity vihreän talouden tiekartta. 
Professori Hilkka Vihinen Lukesta esittelee Sodankylän kestävän talouden mallia.


Ensin Sodankylässä muotoiltiin VISIO. Siinä Sodankylä oli mm. energiaomavarainen vuonna 2030, siellä kaivostoiminta oli ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää, ja kestävään raaka-aineiden käyttöön kiinnitetään erityistä huomiota. Tästä tultiin takaisin nykyhetkeen, ja suunniteltiin toimenpiteet, joilla visio tavoitetaan. Hilkka Vihinen kertoi, että Sodankylän mallissa nousivat esiin myös kulttuurinen kestävyys sekä keskitettyjen ja hajautettujen ratkaisujen yhdistäminen.  



Oleellista Sodankylän prosessissa, kuten myös Transition Town- liikkeessä, on paikallisten ihmisten osallistuminen, avoimuus ja käytännönläheisyys. Kun yhteisössä tehdään itse yhdessä, itselle ja yhteisölle, ollaan jo pitkällä kestävyyden tiellä. 

Kylätoiminta ry lupasi miettiä Transition Towns- konseptille ihan suomenkielisen ja ymmärrettävän nimen. Millä nimellä sinä kutsuisit kylää, jossa tuotetaan itse puhdasta energiaa ja ruokaa ja liikutaan kestävästi? Entä jos Aisaparin alueella ryhdyttäisiin edistämään kylien omavaraisuutta, kiinnostaisiko? Kommentoi tässä blogissa, facebookissa tai julkaise kuva ideastasi Instagramissa tunnuksella #kestävääintoilua  

Jan Forsmarkin ja Hilkka Vihisen esitykset helmikuisesta seminaarista löytyvät täältä 

Into