tiistai 10. joulukuuta 2013

JAETTUA OSALLISUUTTA

Olen tässä ihmetellyt ja ihasetellut kylillä kierrellessäni kuinka vahvoja ja touhukkaita puuhaihmisiä täällä Etelä-Pohjanmaalla onkaan J ….. siis vanhempia sellaisia. Mitenkäs ne nuoret saataisiin kyläyhdistyksen toimintaan tai kylien kehittämiseen mukaan?  Yksi keino varmaan olisi jakaa vastuuta …. yhteisten alueiden hoidossa tai vaikkapa nettisivujen ylläpidossa. Löytyisikö nuorille se ”oma juttu”, jonka avulla he kokisivat osallistuvansa ja hyödyttävänsä kyläyhteisöä.  Jos teillä on hyviä ideoita tai ehdotuksia toiminnaksi, niin laittakaahan tiedoksi. Kannattaa ideoida asiaa yhdessä nuorten kanssa ja perustaa vaikka nuorten kyläparlamentti.

Terveisin lumilapioinnin lomassa asiaa pohdiskeleva

Into

perjantai 29. marraskuuta 2013

Jaettua osaamista

Leader-kuvioissa tulee joskus sellainen olo, että pitäisi osata vähän kaikesta kaikki. Helposti siinä sitten tuntee itsensä typeräksi, kun ei siirtyminen mikroyrityksen liiketoiminnan arvioinnista kylätapahtuman sisällön ideointiin tai patikkareitin kunnostuksen budjetointiin tapahdukaan ihan sekunneissa. Toisaalta on etuoikeutettu olo, kun saa olla niin monessa mukana. Kyllähän sitä lisäksi toivoisi, että siitä omasta mukana olosta olisi hyötyä myös itse asialle.

Osaamista on monenlaista. On tietoa, taitoa ja viisautta niitä käyttää. Oma osaamisemme on toisaalta rajallista, toisaalta sitä on aina mahdollista kehittää. Parhaimmillaan osaaminen kuitenkin on ryhmässä: Yksin väkertämällä tuskin saa samanlaista tulosta kuin yhdessä asiaa pohtimalla.

Hajautetusta tai jaetusta osaamisesta on kyse myös Leaderin toteuttamisessa. Aisaparilla on rahaa strategiansa toteuttamiseen, mutta yksin yhdistyksen hallitus tai työntekijät eivät tuloksiin pääse. Tarvitaan osaavia ihmisiä alueelta, joilla on ideoita ja asiantuntemusta. Näin tulevat yritykset perustettua ja patikkareitit rakennettua.

Mitäs mieltä sinä olet osaamisesta? Mitä taitoja sinun mielestäsi maaseudulla tarvitaan? Entä mitä taitoja sinulla on, mistä voisi olla iloa muillekin? Osaaminen lisääntyy jakamalla!


Terveisin,

Into

tiistai 5. marraskuuta 2013

Vilttiketjusta tähtiketjuun


INTO on lokakuun ajan kulkenut Haasion Minnan matkassa starttaamassa  Maaseutuasumisen messutapahtuma Järviseudulla 2014 –hankkeen (=KOTOPESÄ) hanketta.  Messutapahtumasarjaa suunnitellaan ensi kesälle Järviseudun eri markkina-, messu- ja kylätapahtumien yhteyteen. Intoilemme maaliskuun lopussa Pytingissä Seinäjoella sekä huhtikuussa (26.4.) asuminen ja hyvinvointi –messuilla. Hankkeen ensimmäinen tilaisuus oli 04.10., jolloin Anu Harkki kertoili Alavuden nuorisoseuralla siitä, kuinka hän oli löytänyt silloisen talonsa ja mitkä seikat auttoivat häntä kotoutumaan uudelle kylälle. Pohdimme osallistujien kanssa yhteisesti, mikä saisi KOTOPESÄÄ perustavan tulemaan järviseudulle ja viihtymään täällä. Siinäpä onkin haastetta!

Minna on kokoamassa Järviseudun (Vimpeli, Soini, Lappajärvi, Evijärvi sekä Alajärvi) kylistä kylien ”tähtiketjua”, jotka kukin omien vetovoimatekijöidensä näkökulmasta osallistuvat alueen asumismahdollisuuksien yhteismarkkinointiin. Kukin kylä loistaa tähtikuviossa omalla hohteellaan ja yhdessä saamme aikaiseksi hienon tähtitaivaan, jonka alle on uuden asujan helppo perustaa kotopesä. Uusia tähtiä tähtikarttaan etsitään yhä. Lappajärven itärannan kylien kanssa pohditaan yhteismarkkinointia Lakeaharjun ympärille.  Lakiksella oltiinkin jo intoilemassa ensilumen latujen avajaisissa 2.11. Tontteja ja taloja etsitään myyntiin ja kartoitetaan myös vakituiset ja vapaa-ajan vuokrakohteet. Kylien palvelutarjontaa sekä muutenkin monimuotoista asumisympäristöä tuodaan esille toreilla ja turuilla. Tohinaa siis piisaa koko kesäksi. Minna sopii kunkin mukaan hankkeeseen lähtevän kylän kanssa oman suunnitteluillan marras-joulukuulle, joten kyläaktiivit ottakaahan reippaasti yhteyttä INTOilevaan Minnaan. Yhteystiedot löytyvät hankkeen verkkosivulta.  

INTOilua Lakiksella 02.11.



maanantai 2. syyskuuta 2013

Tapahtumien syksy

Kesä meni markkinoineen ja kylätoreineen, mutta ei INTO ei jouda syksylläkään laiskotella, sen verran paljon tapahtumia Aisaparin alueelle on luvassa.
Evijärvellä pidettiin jo lasten maatalousnäyttelyt Jokikylässä ja 21.9. pidetään näyttelyt Pernaan koulun ympäristössä Kauhavan Alakylässä. 
Urkufestivaalit pauhaavat Lapualla jälleen syyskuun lopulla ja Alajärven Luoma-aholla on valtakunnallinen kyläelokuvafestivaali lokakuussa. Vielä ehdit koostaa oman 15 minuutin videosi ja toimittaa sen mukaan kisaan syyskuun aikana. Puhujaksi tilaisuuteen saapuu ohjaaja Markku Pölönen. 
Syksyn tapahtumista tarkempi kooste löytyy tästä linkistä
Lokakuulle on suunnitteilla myös perinteinen Aisaparin kyläviikko. Ilmoittakaahan tapahtumianna kyläviikon mainontaan mukaan!
Tehokas tiedonkulku on kaiken A ja O. Yhdistyksiä kutsutaan yhteisiin tuuminkeihin 26.9. Lappajärven Taavintuvalle ja 3.10. Kauhavan Helmirantaan. Tilaisuudet alkavat klo 18, ja aiheina ovat muun muassa yhdistysten tiedotus, jäsen- ja varainhankinta. Yhteispelillä se sujuu, tieto kulkee ja päällekkäisyydet vähenevät: YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN!

Liity Aisaparin facebook-ryhmään ja käy tykkäämässä INTOn sivua, niin saat ajankohtaiset asiat omaan kalenteriisi tuoreeltaan.

torstai 13. kesäkuuta 2013

Hanketyöstä

Tapasinpa tässä eräänä päivänä muutamia innokkaita ihmisiä, joita myös hankevetäjiksi kutsutaan. Keskustelimme pitkään paitsi työ iloista - itsenäisyydestä ja vaihtelevuudesta - myös murheista.
Vaikuttaa siltä, että hankkeita toteuttavissa organisaatioissa ei oikein vieläkään osata hyödyntää niitä omia hankkeita. Hanke kun ei ole irrallinen osa toimintaa, vaan tapa kehittää omia toimintatapoja ja organisaatiota. Harmittavan usein kuitenkin hankevetäjä on hankkeensa ja sen hienojen tavoitteiden kanssa yksin, kun muu henkilöstö keskittyy "perustyöhön", eikä halua osallistua kehittämiseen.
Kun toimintatapoja ja organisaatiota kehitetään, ei kukaan voi kuitenkaan tehdä mitään yksin. Koko yhdistyksen, yrityksen tai yhteisön pitää sitoutua osallistumaan. Muuten käy niin, kuin hankkeista kuulee valitettavan usein sanottavan: "Hanke oli ja meni, ei siitä mitään jäänyt. Toiminta loppui kun rahoitus loppui." Pahimmillaan tämä laitetaan vielä hankevetäjän syyksi. 
Sekä hankkeiden toteuttajien että rahoittajien kannattaisi varmasti kiinnittää huomiota siihen, että hanke todella on sitä toteuttavalle taholle tärkeä ja sen toteuttamiseen ollaan valmiita panostamaan. Muuten sijoitettu raha valuu ainakin osittain hukkaan.
Hanketyö on myös yksi tapa saada uusia osaajia alueelle. Jos kokemukset työstä ovat negatiivisia, tuskin osaaja hankkeen päätyttyä katselee muualle kuin kauas pois. Näin menetetään myös hankkeen aikana kertynyt osaaminen muualle. 

Mutta ei vaivuta epätoivoon. Halutaan kehittyä ja kannustetaan kehittäjiä, parannetaan omaa toimintaa, niin vähitelleen hankeosaaminen kasvaa muillakin kuin mahtavilla hankevetäjillämme.

Mukavaa kesää!
Toivottaa Into

maanantai 13. toukokuuta 2013

PITÄISIKÖ SOTE-UUDISTUKSESTA INNOSTUA?

Sote-uudistus, kuntauudistus, sote-uudistus, kuntauudistus, negatiivissävytteiset sanat, jotka toistuvat tiedotusvälineissä jatkuvasti. Viime päivinä taas entistä tiheämmin.

Etelä-Pohjanmaasta kaavaillaan yhtä sote-aluetta, mitä se tarkoittaa käytännössä? Menetämmekö kustannustehokkuuden nimissä oman lähiterveyskeskuksen ja sen palvelut, tutut hoitajat ja lääkärit?

Kustannussäästöihin vedoten voi palveluita karsia aivan suruttomasti. Laskelmat ovat arvioita, säästöjä harvoin todellisuudessa tulee. Hups, sattuuhan sitä, mutta päätöksiä on myöhäistä perua.

Mihin katoaa pieni ihmien säästöjen pyörteissä. Aivan sama, ainakin niin kauan kuin se ei satu omalle kohdalle? Laatu on ilmaista, luin tenttikirjasta. Jos potilas ei hakeudu hoitoon pitkien etäisyyksien ja uuvuttavien kulkuyhteyksien takia, sekään ei maksa mitään. Buranaa ja perusvoiteita vaan kodin lääkekaappiin, ne joko auttavat sydänveritulppaan ja syöpään tai sitten ei.

Pitäisikö sitten pysyä pienemmissä piireissä ja lähipalveluissa? Olisiko Aisaparin alueen, 50.000 asukasta, kokoinen sote-alue ihmisemmän kokoinen? Tuntisivatko ihmiset olonsa turvallisemmaksi?

Näin pohtii  INTO

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Kylän palvelujen puolesta kannattaa taistella

Into oli viime viikolla kylän palvelupäivässä Evijärven Alapäässä, jossa Kerttua, Lahdenkylä, Vasikka-aho, Karvonen ja muutkin kulmakunnat asuvat sopuisasti yhteistä kylää. Kylän yhteisöllisyyden symbolina seisoo kylätalo Sopula, jonka tiloissa myös kyläkauppa on vuokralaisena. Taloa ylläpitää osuuskunta, jonka vetovastuussa on Jorma Lehto.
Jorma kertoi osuuskunnan kuulumisia ja kaipaili lisää nuoria mukaan toimintaan.
- Nuorilla ihmisillä olisi tuoreita ideoita, Jorma peräänkuulutti.

Pidetään huolta palveluista!


Samoin kannustettiin kylän väkeä käyttämään entistä enemmän oman kyläkaupan palveluja. Kaupan jatkuminen on veitsenterällä, ja jos toiminta pääsee loppumaan, on palvelua vaikea palauttaa.
- Vuokralaisen menettäminen tekisi kohtalokkaan loven myös kylätalon ylläpitorahoitukseen, Jorma Lehto muistutti.

Kylässä on vielä kauppa, koulu ja yritystoimintaa. Nuorisoseuran pihassa on Mantamyrskyistä tunnettu Huvimajan tanssilava. Väinöntalon museokin tuo aktiivisuutta kesäaikaan.
Paljon on kuitenkin muuttunut, ja nyt tarvitaan uusi herätys ja kaikenikäisten kyläläisten aktivoituminen. Palvelujen säilymisen puolesta kannattaa taistella!

Kylän palvelupäivä pidettiin Palvelupaletti-hankkeen ja Aisaparin Hinku-hankkeen yhteistyönä. Katariina Joutsen Kaksineuvoisen ikäneuvolasta oli mittailemassa verenpaineita ja verensokeria, Uusitalon Jyrki maistatti pakuriteetä, hunajaa ja muttia ja Hjulforsin Allan kertoi luonnon antimien parantavista voimista. Koskipuiston Pauli ryyditti jutustelua hanurimusiikilla. Kyläläisiä päivään osallistui kolmisenkymmentä.

Kylän palveluringistä oli kertomassa Raili Murtoniemi-Rantakangas Lappajärven Itäkylästä, jossa on pyöritetty palvelutoimintaa kohta parikymmentä vuotta. Ringissä on tällä hetkellä mukana 12 taloutta. Kyläavustajatoiminta mahdollistaa ikäihmisten kotona asumisen jatkumisen:  siivoaminen, ruuanlaitto, kaupassa käynti ja muu asioiminen, lumen luonti, lämmitys ja monet muut pienet arjen askareet ovat ratkaistavissa yhteistuumin järjestetyn avun kautta.

Osuuskunta Sopula järjesti kylän palvelutarpeista kyselyn, johon voi edelleenkin käydä vastaamassa kyläkaupalla!




sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

SELKEITÄ KEVÄÄN MERKKEJÄ

Pitkäksi venähtäneen talven jälkeen on ilmassa selviä kevään merkkejä.

Sunnuntaiaamun kävelylenkki sujui mukavassa, vähätuulisessa auringonpaisteessa. Lokit ja töytöhyypät lentelivät ja kirkuivat innoissaan. Olipa lauma joutseniakin laskeutunut metsän reunaan lepäämään, jatkaakseen matkaansa pohjoiseen päin.  Purmojoki oli palaamassa uomaansa. Kiitos joku vuosi sitten tehdylle joen perkaukselle, tulvat  eivät olleet yhtä suuria kuin tuolla Kyrönjoella ja Lapuanjoella, Pohjois-Pohjanmaasta puhumattakaan.

Puutarhasta ovat lumet sulaneet ja paljastaneet puista pudonneet kävyt ja katkenneet oksat, pian alkavat haravat suihkia ja nurmikko vihertää.

Mutta mikä on yksi kevään "must", - no tietysti Kortesjärven Järvi-Veikkojen suunnistusjaoston iltarastikalenteri tulevalle kesälle. 23 iltarastit eri puolilla pitäjää, mukavaa liikuntaa metsän siimeksessä. Keskiviikkoilloille löytyy siis sopivaa harrastetta. Alkukesästä voi ihailla luonnon puhkeamista kukkaan ja loppukesästä tutkailla sopivia marjastuspaikkoja ja mikä parasta samalla kunto kohoaa sekä voi kerätä intoilupisteitä.

INTO on innoissaan kesän lähestymisestä ja kehoittaa kaikkia nauttimaan raikkaasta keväästä!


sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

JÄRVISEUTULAINEN KYLÄ 2013

Lauantaina 13.4. oli ilmassa suurta urheilujuhlan tuntua- ja miksei olisi ollut.

Soinissa pidetyillä vapaa-ajan messuilla julkistettiin Järviseutulainen kylä -2013 kilpailun voittaja.
Kilpailun teemana oli "Kylä tekee hyvää" ja siinä etsittiin kylää, jossa on tehty joku esimerkillinen teko tai toteutettu joku muillekin esimerkiksi kelpaava idea. Kilpailun järjesäjinä olivat Järvi-Pohjanmaan KAMPA-hanke, Järviseutu -lehti, Aisapari ry:n ja Kuudestaan ry:n HINKU-kylähanke.

Kilpailuun osallistui viisi tasavahvaa, idearikasta järviseutulaista kylää.

Vuoden 2013 Järviseutulaiseksi kyläksi valittiin HOISKON KYLÄ, Alajärveltä. Hoiskon kylässä on toiminut kyläavustaja vuodesta 2010 lähtien. Kyläavustaja tekee monenlaisia töitä, jotka helpottavat niin vanhusten kuin lapsiperheidenkin elämää. Kyläavustajan palveluita voivat ostaa kaikki halukkaat. Toiminta työllistää pitkäaikaistyöttömän ja siihen saadaan ulkopuolista rahoitusta. Kyläavuvstaja lisää kylän turvallisuutta ja mahdollistaa ikäihmisten kotona asumisen pidempään sekä tukee lapsiperheiden elämää kylällä. Kyläavustaja toimintamalli on selkeä ja levittämisen arvoinen.

Kunniamaininnalla palkittiin aktiivinen SÄÄKSJÄRVEN KYLÄ, Vimpelistä. Sääksjärven kyläläiset ovat rakentaneet Kouluniemen kylätalon läheisyyteen virkistysalueen , josta löytyy lapsille leikkivälineitä sekä kaikkien käytössä oleva suurehko grillikota. Kylätalolla on myös kyläseuran omien tilojen lisäksi kyläseuran ylläpitämä palvelutalo. Kouluniemen pihapiirissä sukupolvet kohtaavat ja kanssakäymistä syntyy luonnostaan.

Kyllä asia on niin, että meillä on mukavia, monitaitoisia ja mielettömän idearikkaita kyliä ja kyläläisiä,

tuumailee INTO


torstai 28. maaliskuuta 2013

Oma maa mansikka – sekä mustikka, hirvipaisti ja luomuleipä




Eikös ole vähän kummallista, että lähiruokaa on yhtä vaikeaa saada maaseudulla kuin kaupungissa? Meillä sitä ruokaa kuitenkin tuotetaan itse kunkin naapurissa, mutta kaupasta sitä lähellä tuotettua ei tahdo löytää. Eikä muutenkaan, ellei sitten satu tuntemaan jota kuta, joka tuntee jonkun jne. Meillä maaseudulla on se ongelma, että meitä asiakkaita on vähän – emme me saa joka kirkonkylällä elätettyä lähiruokakauppiasta. Maalla pitäisikin pohtia ihan uusia tapoja luoda toimiva ketju tuottajien, jalostajien ja kuluttajien välille.


Kaupungeissa testatut yhteisöviljelmät ja ruokapiirit voisivat toimia meilläkin, jos niitä vähän ”tuunaa”. Toisaalta melkein jokaisella maalla asuvalla on sen verran omaa tonttia, että ruokaa voi kasvattaa itsekin. Tiesittekö muuten, että Venäjällä yli 90 prosenttia perunoista ja 87 prosenttia hedelmistä tuotetaan pienillä puutarhaviljelmillä? Meillä ruokapiiri voisi toimia niinkin, että yksi kasvattaa porkkanat ja toinen tomaatit, yrtit vaihdetaan kolmannelta.


Myös metsät tuottavat ruokaa – riistaa, marjoja, sieniä – jota emme hyödynnä riittävästi. Meille ne ovat lähiruokaa, mutta niillä on myös markkinat alueemme ulkopuolella. Pohjanmaa helmen eli Lappajärven vesissä on taas tarjolla järvikalaa – jos osaa ottaa. Mutta kuka myisi kalat veneettömälle?


Paikallisten ruokamarkkinoiden kehittäminen hyödyttää monella tasolla: maatalousyrittäjää, jalostajaa, kalastajaa, metsästäjää, jalostajaa, kauppiasta ja kuluttajaa. Myös matkailijat arvostavat paikallisia ruokaelämyksiä, enemmän kuin uskommekaan. Toivottavasti Aisaparin alueelta löytyy rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta kokeilla ja keksiä meille sopiva tapa tuottaa lähiruokaa jokaiseen pöytään.

Iloista Pääsiäistä,

Toivottaa Into 

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Kylä tekee hyvää

Järviseutulainen kylä -kilpailun teemana on tänä vuonna "Kylä tekee hyvää". Etsimme esimerkillistä tekoa tai ideaa, joka kylässä on toteutettu vuosien 2010–2013 aikana. 

Idea tai teko voi olla säännöllistä toimintaa tai yksittäinen tapahtuma, jota kylä pitää merkittävänä hyvinvoinnin tuojana. 

Mikä toiminta on parantanut kylän palveluja tai viihtyisyyttä, mikä tapahtuma on saanut hymyn huulille ja tuonut hyvää mieltä kyläläisille?  Asian ei tarvitse olla suuren suuri, kunhan se on koskettanut kylää syvästi ja hyvää mieltä luoden. Kylän yhteishenki löytyy usein yhdessä tekemisestä ja hauskasta ajanvietosta; kun kyläläiset kokoontuvat yhteen, syntyy yleensä monenlaista uutta ideaa kylän hyväksi. Hyvä kylä pitää huolta kyläläisistään, tapoja on varmasti yhtä monta kuin on meillä kyliäkin. Kerro oman kyläsi hyvä käytäntö!

Kisaan voi osallistua täyttämällä tällä sivustolla www.kkisa.suntuubi.com olevan lomakkeen sähköisesti.Voit myös täyttää TÄSSÄ LINKISSÄ olevan pdf-lomakkeen, jonka voi myös tulostaa, täyttää kynällä ja postittaa osoitteella KAMPA-hanke/Saara Perälä, Lääkärintie 1, 62900 Alajärvi. Voit myös tilata lomakkeen puhelimitse p. 0400 239 359.

Ehdotusten tulee olla perillä maaliskuun loppuun mennessä!

Kisaan voivat osallistua voivat kaikki järviseutulaiset kylät Alajärveltä, Evijärveltä, Lappajärveltä, Soinista ja Vimpelistä. Voittaja palkitaan Hyvinvointia maaseudulta -messuilla Soinissa 13.4.2013.

Kilpailun järjestävät HINKU-kylähanke, Järvi-Pohjanmaan KAMPA-hanke ja Järviseutu-lehti. HINKU-hankkeessa ovat mukana seudulliset kehittämisyhdistykset Aisapari, Kuudestaan ja Pirityiset.

Ja sitten osallistumaan hopihopi!
Into



perjantai 22. helmikuuta 2013

Green Carea ja "White Carea"

E-P:n LEADER-ryhmät ovat rahoittaneet esiselvityshankkeen, jonka nimi on "Green Care Etelä-Pohjanmaa".
Hanke on viimeistä silausta vaille valmis ja sitä on toteuttanut Sedu aikuiskoulutus. Loppuraportti julkistetaan muutamien viikkojen kuluttua.

Mitä on Green Care?

Green Care eli Vihreä Hoiva on

  • hoitoa ja hoivaa,
  • terapia- ja kuntoutusmenetelmiä, 
  • toimintakyvyn tukemista ja elvyttämistä, 
  • ennaltaehkäisyä, 
  • tutkittuja terveysvaikutuksia,
  • toiminnallisuutta,
  • yhteisöllisyyttä,
  • uusia kokemuksia ja voimavaroja antavaa

Hankkeen aikana julkaistiin kaksi pientä opasta aiheesta. Toinen opas on suunnattu niille, jotka ovat kiinnostuneita lähtemään Green Care-palveluiden tuottajaksi ja toinen Green Care-palveluiden ostajalle.

Oppaita löytyy myös Aisaparin toimistolta.

Mutta mitä sitten tarkoittaa "White Care"?

No, sehän on Inton lanseeraama termi, joka tarkoittaa sitä, että nyt on lunta, kelit ovat hyvät, viikonloppu on tulossa. Ei muuta kun suksille, lumikengille, pulkkamäkeen tai laavulle makkaran paistoon. Nyt on aika nauttia lumesta. Tänä viikonloppuna ja koko ensi viikon aikana on paljon talviurheiluun liittyviä paikallisia tapahtumia, osallistutaan niihin porukalla. On laturetkiä ja talviriehoja, kuutamohiihtoakin jossakin päin luvassa.

Nautitaan talvesta täysin siemauksin, kannustaa Into!


perjantai 1. helmikuuta 2013

Järjestötoiminta jyllää!

Into lähetti tiistaina 700 kirjettä Aisaparin alueen yhdistystoimijoille, lähinnä puheenjohtajille ja sihteereille. Osoiterekisteriä on kartutettu ajan mittaan sekä hanketoiminnan myötä että tilaisuuksiin osallistumisten ja yhdistysten nettisivujenkin kautta.

Siinä osoitetarroja hartaasti liimaillessa puski mieleen kunnioittava ajatus vapaaehtoistyön tekijöitä ja järjestöaktiiveja kohtaan: kuinka monenlaista toimintaa yhdistykset meidänkin alueella tarjoavat!

Harrastustoiminta, virikkeet ja palvelut olisivat paljon huonommalla tolalla, ellei yhdistyksiä olisi. Yhdistyksissä on asiat voidaan joustavasti suunnitella ja toteuttaa yhdessä heti, kun henki tulee päälle ja massi antaa myöten - eikä tarvitse odotella, että joku toinen tulisi toteuttamaan asian - se odottelu kun on yleensä vielä turhaakin.

Omaehtoisuus, itse toteutettavat ideat ja talkootyö antavat paljon myös tekijälleen: porukassa tapaa samoin ajattelevia ihmisiä, löytää ystäviä ja yhteistyökumppaneita, joiden kanssa on helppo viedä kaikenlaisia asioita eteenpäin.

Aisapari haluaa kirjeillään ja sähköposteillaan tavoittaa alueen yhdistysväkeä kahdesta syystä. Ensinnäkin tahdomme jakaa tietoa tarjolla olevasta rahoituksesta ja toiseksi tahdomme tiedottaa edelleen yhdistysten toiminnasta ja tapahtumista niin, että väki saadaan liikkeelle yli kylä- ja kuntarajojenkin. Näin syntyy uusia verkostoja ja virikkeitä, hyvät käytännöt leviävät ja alue voimistuu entisestään. Yhdessä olemme vahvoja!


Tavoittamisen tärkein edellytys on tietenkin oikea osoite. Yhdistystietojen päivityslomake on kätevää täyttää netissä Aisaparin kotisivulla tässä linkissä.

perjantai 25. tammikuuta 2013

Pakkanen paukkuu, vaan Into ei hyydy




Kyllä se pakkanen osaltaan ajaa intoilemaankin: PIKKOLO III –koordinointihankkeesta on haettu rahoitusta monen kylätalon ilmalämpöpumppuihin ja tiiviimpiin ulko-oviin. Mukavampi se on toki kylätalolle kokoontua, jos pakkanen pysyy ulkopuolella. Innostavaa oli huomata, että taas hakijoiden joukossa oli ihan uusia yhdistyksiä, siis uusia hanketoteuttajina. Mitä useampi kylä hyötyy LEADER-rahoista, sen parempi. 


Hakemuksia tähän tämän ohjelmakauden todennäköisesti viimeiseen koordinointihankkeeseen tuli peräti 26 hakemusta. Hakemusten kustannusarviot yhteen laskettuna olivat yli 360 000 euroa. Rahoitusta ei ole tarjolla yhtä paljon, joten kaikki hakemukset eivät rahoituksen piiriin pääse. Aika moni kuitenkin. Aisaparin hallitus valitsee rahoitettavat alahankkeet parin viikon päästä.


Jos joku vähän intoa vie, se on se hankehallinnon monimutkaisuus. Vai onkohan se niin, että elävä elämä on joskus liian monimutkaista – tai monimuotoista -  jäykälle hallinnolle. Lueskelin tuossa luonnoksia tulevan ohjelmakauden käytännöistä, ja positiivisella mielellä odotan kyllä tulevaa: Näyttäisi todellakin siltä, että pienet hankkeet pääsevät tulevaisuudessa helpommalla tuon paperin pyörityksen osalta.


Jaksetaan nyt vielä nämä PIKKOLO III:n ja muidenkin hankkeiden paperit mapittaa. Jos ei muuta, niin uusi kausi tuo ainakin uudet lomakkeet!

Into

lauantai 19. tammikuuta 2013

Positiivinen ajattelu & matkailu

Menestymien liike-elämässä ja miksei elämässä yleensäkin vaatii positiivista ajattelua. Jos aina miettii niitä kaikkein pahimpia vaihtoehtoja ja uhkakuvia, niin ei koskaan uskalla ottaa riskejä ja lähteä toetuttamaan unelmiaan.

Klassinen esimerkki positiivisesta ajattelusta on mehulasi, joka on puolillaan.  Henkilö A ajattelee , että lasi on puoliksi tyhjä, puolet on jo menetetty, kohta menee loputkin  ja henkilö B ajattelee, että lasi on puoliksi täynnä -  kohta tulee lisää.

Matkailussa on Suomessa vielä paljon hyödynnettävää. Kun katsellaan ympärillemme ja ajatellaan positiivisesti, täältä löytyy paljon sellaista ainutlaatuista, jota muun maailman ihmiset haluavat tulla kokemaan ja jopa maksaa siitä.

Yksi innovatiivinen "helmi", jonka kuulin viime viikolla ja jota todella tullaan hyödyntämään on Suomen viileän kesän markkinointi ulkomaalaisille ajatuksella, viileys tarkoittaa sitä, että ilmastointi toimii tehokkaasti. Kyllä viileys ja raikkaat tuulet ovat elämys sille, jolle jokapäiväistä elämää on 30 asteen helle ja tuuli, joka ei virkistä.

Muistakaa siis Suomen kesä ei ole kylmä vaan Suomi on hyvin ilmastoitu.

No, tulipa sitten mieleen, että onhan täällä muutakin kesällä kun kylmää, hyttysiä, itikoita ja mäkäräisiä. Mutta sen voi kyllä  ajatella, että se on "luonnonmukaisia minikuppausta" - ääh tuntuuko liian positiiviselta.


Into

maanantai 14. tammikuuta 2013

Matko auttaa matkailun kehittäjiä

Into osallistui tänä iltana Matko3-hankkeen järjestämään tilaisuuteen Härmän Kuntokeskuksessa. Illassa esiteltiin Etelä-Pohjanmaan matkailustrategian päivitystilanne: uutta strategiaa laaditaan vuosille 2014-2020 ja esittelijänä toimi hankevetäjä Arja Kortesluoma. Vastaava tilaisuus pidettiin tänään myöskin Alajärven Alvariinissa.
Etelä-Pohjanmaan matkailumarkkinointi perustuu kuuteen matkailukeskittymään ja kolmeen teemapohjaiseen linjaukseen. Keskittymiä ovat Ähtäri, Tuuri, Kuortane, Härmä, Lappajärvi ja Kalajärvi, ja teemoina ovat maaseutumatkailu, hyvinvointimatkailu ja tapahtumamatkailu. Attraktiokohteiksi - jotka ehkä tulevat nousemaan matkailukeskittymiksi - on strategiassa nostettu Lapuan Simpsiö, Jurvan Botniaring, Soinin Vuorenmaa ja Vimpelin Lakeaharju, Kauhajoen Sotka, Teuvan Parra ja Lauhavuoren luontomatkailualue. Kaikessa toiminnassa läpileikkaavina asioina ovat kulttuuri ja ruoka. Kansainvälisiä matkailijoita tavoitellaan aktiivisesti Venäjältä ja Ruotsista. 


MaNe-SäLi

Ajankohtaisillassa oli esillä myöskin Matkailun nettimarkkinointi ja sähköinen liiketoiminta -hanke, johon kaikkien matkailuyrittäjien kannattaa tutustua esimerkiksi Facebookin kautta. Hanke järjestää Vaasassa 5.3. ajankohtaisseminaarin ja sen jälkeen käynnistyvät alueelliset työpajat. Tarjolla on maksutonta koulutusta ja sähköistä verkottumista matkailualan yrittäjille. Kannattaa tarttua tilaisuuteen!


Ilmainen työkalu majoitustietojen seurantaan

Matko3-hanko on laatinut pienille matkailuyrittäjille tilastointia helpottavan sähköisen asiakasseurantalomakkeen. Excel-pohjaisen lomakkeen voi ottaa käyttöön sähköisenä tai printtiversiona ja se on maksuton. Pienimmillä yrityksillä lomake toimii jopa varauskirjana. Jos olet kiinnostunut ottamaan lomakkeen käyttöön,  ole yhteydessä projektisihteeri Sanna Jyllilään, sanna.jyllila(at)seamk.fi.
Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvitys seutukunnittain on niinikään valmisteilla vuoden 2012 tilastojen perusteella. Viimeksi selvitys tehtiin neljä vuotta sitten.

Ei muuta kuin tutustumaan hankkeiden ja yhteenliittymien tarjoamiin matkailumarkkinoinnin mahdollisuuksiin ja uusiin ideoihin - pistetään vetovoima jylläämään!
                                                                                         Into




tiistai 1. tammikuuta 2013

Uusi vuosi vie vanhaa ja tuo uutta



Vain muutos on pysyvää, niinhän sitä sanotaan. Uusi vuosi  2013 on viimeinen vanhan rahoituskauden 2007-2013 vuosi. Vuoden päästä sitä ollaan jo uudella kaudella – toivottavasti ainakin. Innolla jo odotankin uusia juttuja! Erityisen innostunut olen kokeilukulttuurin mahdollisesta rantautumisesta maaseudun kehittämiseen. Kokeilukulttuuri tarkoittaa lyhyesti sitä, että isojen hankkeiden sijaan uusia ideoita kokeillaan pienesti, halvalla ja nopeasti. Näin kokeiluja voi tehdä monta, ja niissä on lupa epäonnistua – eli oppia. Hankkeiden ongelmana on joskus, että kun on käytetty rutkasti resursseja (aikaa ja rahaa) jonkin asian testaamiseen, on se saatava toimimaan vaikka ”väkisin”. Ettei turha työ mene hukkaan... Onneksi näin käy harvoin. Moni hyväkin idea jää kuitenkin testaamatta, kun testaamiseen ei ole oikeita välineitä eli nopeasti käyttöön saatavia resursseja. 


Uutta suunnitellaan koko vuosi, mutta ei kannata unohtaa vielä tänä vuonna alkavia ja meneillään olevia hankkeitakaan. Niissäkin tehdään paljon uutta – ja korjataan vanhaa. PIKKOLO III-koordinointihankkeeseen haetaan toteutettavia alahankkeita. Toivottavasti kylillä vielä jaksetaan innostua vaikka siitä kylätalon kunnostuksesta. 


Ollaan sitten työn touhussa tai lekotellaan takkatulen ääressä, voidaan samalla miettiä, miten tänä vuonna innostuttaisiin ja innostettaisiin toisetkin liikkeelle: tapahtumiin, talkoisiin, lenkille tai vaikka kokeilemaan jotain uutta. Sitten kun innostut, pyydä kaveri mukaan!


Innokasta vuotta kaikille!

Into