Tapasinpa tässä eräänä päivänä muutamia innokkaita ihmisiä, joita myös hankevetäjiksi kutsutaan. Keskustelimme pitkään paitsi työ iloista - itsenäisyydestä ja vaihtelevuudesta - myös murheista.
Vaikuttaa siltä, että hankkeita toteuttavissa organisaatioissa ei oikein vieläkään osata hyödyntää niitä omia hankkeita. Hanke kun ei ole irrallinen osa toimintaa, vaan tapa kehittää omia toimintatapoja ja organisaatiota. Harmittavan usein kuitenkin hankevetäjä on hankkeensa ja sen hienojen tavoitteiden kanssa yksin, kun muu henkilöstö keskittyy "perustyöhön", eikä halua osallistua kehittämiseen.
Kun toimintatapoja ja organisaatiota kehitetään, ei kukaan voi kuitenkaan tehdä mitään yksin. Koko yhdistyksen, yrityksen tai yhteisön pitää sitoutua osallistumaan. Muuten käy niin, kuin hankkeista kuulee valitettavan usein sanottavan: "Hanke oli ja meni, ei siitä mitään jäänyt. Toiminta loppui kun rahoitus loppui." Pahimmillaan tämä laitetaan vielä hankevetäjän syyksi.
Sekä hankkeiden toteuttajien että rahoittajien kannattaisi varmasti kiinnittää huomiota siihen, että hanke todella on sitä toteuttavalle taholle tärkeä ja sen toteuttamiseen ollaan valmiita panostamaan. Muuten sijoitettu raha valuu ainakin osittain hukkaan.
Hanketyö on myös yksi tapa saada uusia osaajia alueelle. Jos kokemukset työstä ovat negatiivisia, tuskin osaaja hankkeen päätyttyä katselee muualle kuin kauas pois. Näin menetetään myös hankkeen aikana kertynyt osaaminen muualle.
Mutta ei vaivuta epätoivoon. Halutaan kehittyä ja kannustetaan kehittäjiä, parannetaan omaa toimintaa, niin vähitelleen hankeosaaminen kasvaa muillakin kuin mahtavilla hankevetäjillämme.
Mukavaa kesää!
Toivottaa Into
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti