PITÄISIKÖ SOTE-UUDISTUKSESTA INNOSTUA?

Sote-uudistus, kuntauudistus, sote-uudistus, kuntauudistus, negatiivissävytteiset sanat, jotka toistuvat tiedotusvälineissä jatkuvasti. Viime päivinä taas entistä tiheämmin.

Etelä-Pohjanmaasta kaavaillaan yhtä sote-aluetta, mitä se tarkoittaa käytännössä? Menetämmekö kustannustehokkuuden nimissä oman lähiterveyskeskuksen ja sen palvelut, tutut hoitajat ja lääkärit?

Kustannussäästöihin vedoten voi palveluita karsia aivan suruttomasti. Laskelmat ovat arvioita, säästöjä harvoin todellisuudessa tulee. Hups, sattuuhan sitä, mutta päätöksiä on myöhäistä perua.

Mihin katoaa pieni ihmien säästöjen pyörteissä. Aivan sama, ainakin niin kauan kuin se ei satu omalle kohdalle? Laatu on ilmaista, luin tenttikirjasta. Jos potilas ei hakeudu hoitoon pitkien etäisyyksien ja uuvuttavien kulkuyhteyksien takia, sekään ei maksa mitään. Buranaa ja perusvoiteita vaan kodin lääkekaappiin, ne joko auttavat sydänveritulppaan ja syöpään tai sitten ei.

Pitäisikö sitten pysyä pienemmissä piireissä ja lähipalveluissa? Olisiko Aisaparin alueen, 50.000 asukasta, kokoinen sote-alue ihmisemmän kokoinen? Tuntisivatko ihmiset olonsa turvallisemmaksi?

Näin pohtii  INTO

Kylän palvelujen puolesta kannattaa taistella

Into oli viime viikolla kylän palvelupäivässä Evijärven Alapäässä, jossa Kerttua, Lahdenkylä, Vasikka-aho, Karvonen ja muutkin kulmakunnat asuvat sopuisasti yhteistä kylää. Kylän yhteisöllisyyden symbolina seisoo kylätalo Sopula, jonka tiloissa myös kyläkauppa on vuokralaisena. Taloa ylläpitää osuuskunta, jonka vetovastuussa on Jorma Lehto.
Jorma kertoi osuuskunnan kuulumisia ja kaipaili lisää nuoria mukaan toimintaan.
- Nuorilla ihmisillä olisi tuoreita ideoita, Jorma peräänkuulutti.

Pidetään huolta palveluista!

Samoin kannustettiin kylän väkeä käyttämään entistä enemmän oman kyläkaupan palveluja. Kaupan jatkuminen on veitsenterällä, ja jos toiminta pääsee loppumaan, on palvelua vaikea palauttaa.
- Vuokralaisen menettäminen tekisi kohtalokkaan loven myös kylätalon ylläpitorahoitukseen, Jorma Lehto muistutti.

Kylässä on vielä kauppa, koulu ja yritystoimintaa. Nuorisoseuran pihassa on Mantamyrskyistä tunnettu Huvimajan tanssilava. Väinöntalon museokin tuo aktiivisuutta kesäaikaan.
Paljon on kuitenkin muuttunut, ja nyt tarvitaan uusi herätys ja kaikenikäisten kyläläisten aktivoituminen. Palvelujen säilymisen puolesta kannattaa taistella!

Kylän palvelupäivä pidettiin Palvelupaletti-hankkeen ja Aisaparin Hinku-hankkeen yhteistyönä. Katariina Joutsen Kaksineuvoisen ikäneuvolasta oli mittailemassa verenpaineita ja verensokeria, Uusitalon Jyrki maistatti pakuriteetä, hunajaa ja muttia ja Hjulforsin Allan kertoi luonnon antimien parantavista voimista. Koskipuiston Pauli ryyditti jutustelua hanurimusiikilla. Kyläläisiä päivään osallistui kolmisenkymmentä.

Kylän palveluringistä oli kertomassa Raili Murtoniemi-Rantakangas Lappajärven Itäkylästä, jossa on pyöritetty palvelutoimintaa kohta parikymmentä vuotta. Ringissä on tällä hetkellä mukana 12 taloutta. Kyläavustajatoiminta mahdollistaa ikäihmisten kotona asumisen jatkumisen:  siivoaminen, ruuanlaitto, kaupassa käynti ja muu asioiminen, lumen luonti, lämmitys ja monet muut pienet arjen askareet ovat ratkaistavissa yhteistuumin järjestetyn avun kautta.

Osuuskunta Sopula järjesti kylän palvelutarpeista kyselyn, johon voi edelleenkin käydä vastaamassa kyläkaupalla!

SELKEITÄ KEVÄÄN MERKKEJÄ

Pitkäksi venähtäneen talven jälkeen on ilmassa selviä kevään merkkejä.

Sunnuntaiaamun kävelylenkki sujui mukavassa, vähätuulisessa auringonpaisteessa. Lokit ja töytöhyypät lentelivät ja kirkuivat innoissaan. Olipa lauma joutseniakin laskeutunut metsän reunaan lepäämään, jatkaakseen matkaansa pohjoiseen päin.  Purmojoki oli palaamassa uomaansa. Kiitos joku vuosi sitten tehdylle joen perkaukselle, tulvat  eivät olleet yhtä suuria kuin tuolla Kyrönjoella ja Lapuanjoella, Pohjois-Pohjanmaasta puhumattakaan.

Puutarhasta ovat lumet sulaneet ja paljastaneet puista pudonneet kävyt ja katkenneet oksat, pian alkavat haravat suihkia ja nurmikko vihertää.

Mutta mikä on yksi kevään "must", - no tietysti Kortesjärven Järvi-Veikkojen suunnistusjaoston iltarastikalenteri tulevalle kesälle. 23 iltarastit eri puolilla pitäjää, mukavaa liikuntaa metsän siimeksessä. Keskiviikkoilloille löytyy siis sopivaa harrastetta. Alkukesästä voi ihailla luonnon puhkeamista kukkaan ja loppukesästä tutkailla sopivia marjastuspaikkoja ja mikä parasta samalla kunto kohoaa sekä voi kerätä intoilupisteitä.

INTO on innoissaan kesän lähestymisestä ja kehoittaa kaikkia nauttimaan raikkaasta keväästä!

JÄRVISEUTULAINEN KYLÄ 2013

Lauantaina 13.4. oli ilmassa suurta urheilujuhlan tuntua- ja miksei olisi ollut.

Soinissa pidetyillä vapaa-ajan messuilla julkistettiin Järviseutulainen kylä -2013 kilpailun voittaja.
Kilpailun teemana oli "Kylä tekee hyvää" ja siinä etsittiin kylää, jossa on tehty joku esimerkillinen teko tai toteutettu joku muillekin esimerkiksi kelpaava idea. Kilpailun järjesäjinä olivat Järvi-Pohjanmaan KAMPA-hanke, Järviseutu -lehti, Aisapari ry:n ja Kuudestaan ry:n HINKU-kylähanke.

Kilpailuun osallistui viisi tasavahvaa, idearikasta järviseutulaista kylää.

Vuoden 2013 Järviseutulaiseksi kyläksi valittiin HOISKON KYLÄ, Alajärveltä. Hoiskon kylässä on toiminut kyläavustaja vuodesta 2010 lähtien. Kyläavustaja tekee monenlaisia töitä, jotka helpottavat niin vanhusten kuin lapsiperheidenkin elämää. Kyläavustajan palveluita voivat ostaa kaikki halukkaat. Toiminta työllistää pitkäaikaistyöttömän ja siihen saadaan ulkopuolista rahoitusta. Kyläavuvstaja lisää kylän turvallisuutta ja mahdollistaa ikäihmisten kotona asumisen pidempään sekä tukee lapsiperheiden elämää kylällä. Kyläavustaja toimintamalli on selkeä ja levittämisen arvoinen.

Kunniamaininnalla palkittiin aktiivinen SÄÄKSJÄRVEN KYLÄ, Vimpelistä. Sääksjärven kyläläiset ovat rakentaneet Kouluniemen kylätalon läheisyyteen virkistysalueen , josta löytyy lapsille leikkivälineitä sekä kaikkien käytössä oleva suurehko grillikota. Kylätalolla on myös kyläseuran omien tilojen lisäksi kyläseuran ylläpitämä palvelutalo. Kouluniemen pihapiirissä sukupolvet kohtaavat ja kanssakäymistä syntyy luonnostaan.

Kyllä asia on niin, että meillä on mukavia, monitaitoisia ja mielettömän idearikkaita kyliä ja kyläläisiä,

tuumailee INTO

Oma maa mansikka – sekä mustikka, hirvipaisti ja luomuleipä

Eikös ole vähän kummallista, että lähiruokaa on yhtä vaikeaa saada maaseudulla kuin kaupungissa? Meillä sitä ruokaa kuitenkin tuotetaan itse kunkin naapurissa, mutta kaupasta sitä lähellä tuotettua ei tahdo löytää. Eikä muutenkaan, ellei sitten satu tuntemaan jota kuta, joka tuntee jonkun jne. Meillä maaseudulla on se ongelma, että meitä asiakkaita on vähän – emme me saa joka kirkonkylällä elätettyä lähiruokakauppiasta. Maalla pitäisikin pohtia ihan uusia tapoja luoda toimiva ketju tuottajien, jalostajien ja kuluttajien välille.

Kaupungeissa testatut yhteisöviljelmät ja ruokapiirit voisivat toimia meilläkin, jos niitä vähän ”tuunaa”. Toisaalta melkein jokaisella maalla asuvalla on sen verran omaa tonttia, että ruokaa voi kasvattaa itsekin. Tiesittekö muuten, että Venäjällä yli 90 prosenttia perunoista ja 87 prosenttia hedelmistä tuotetaan pienillä puutarhaviljelmillä? Meillä ruokapiiri voisi toimia niinkin, että yksi kasvattaa porkkanat ja toinen tomaatit, yrtit vaihdetaan kolmannelta.

Myös metsät tuottavat ruokaa – riistaa, marjoja, sieniä – jota emme hyödynnä riittävästi. Meille ne ovat lähiruokaa, mutta niillä on myös markkinat alueemme ulkopuolella. Pohjanmaa helmen eli Lappajärven vesissä on taas tarjolla järvikalaa – jos osaa ottaa. Mutta kuka myisi kalat veneettömälle?

Paikallisten ruokamarkkinoiden kehittäminen hyödyttää monella tasolla: maatalousyrittäjää, jalostajaa, kalastajaa, metsästäjää, jalostajaa, kauppiasta ja kuluttajaa. Myös matkailijat arvostavat paikallisia ruokaelämyksiä, enemmän kuin uskommekaan. Toivottavasti Aisaparin alueelta löytyy rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta kokeilla ja keksiä meille sopiva tapa tuottaa lähiruokaa jokaiseen pöytään.

Iloista Pääsiäistä,

Toivottaa Into 

Kylä tekee hyvää

Järviseutulainen kylä -kilpailun teemana on tänä vuonna "Kylä tekee hyvää". Etsimme esimerkillistä tekoa tai ideaa, joka kylässä on toteutettu vuosien 2010–2013 aikana. 

Idea tai teko voi olla säännöllistä toimintaa tai yksittäinen tapahtuma, jota kylä pitää merkittävänä hyvinvoinnin tuojana. 

Mikä toiminta on parantanut kylän palveluja tai viihtyisyyttä, mikä tapahtuma on saanut hymyn huulille ja tuonut hyvää mieltä kyläläisille?  Asian ei tarvitse olla suuren suuri, kunhan se on koskettanut kylää syvästi ja hyvää mieltä luoden. Kylän yhteishenki löytyy usein yhdessä tekemisestä ja hauskasta ajanvietosta; kun kyläläiset kokoontuvat yhteen, syntyy yleensä monenlaista uutta ideaa kylän hyväksi. Hyvä kylä pitää huolta kyläläisistään, tapoja on varmasti yhtä monta kuin on meillä kyliäkin. Kerro oman kyläsi hyvä käytäntö!

Kisaan voi osallistua täyttämällä tällä sivustolla www.kkisa.suntuubi.com olevan lomakkeen sähköisesti.Voit myös täyttää TÄSSÄ LINKISSÄ olevan pdf-lomakkeen, jonka voi myös tulostaa, täyttää kynällä ja postittaa osoitteella KAMPA-hanke/Saara Perälä, Lääkärintie 1, 62900 Alajärvi. Voit myös tilata lomakkeen puhelimitse p. 0400 239 359.

Ehdotusten tulee olla perillä maaliskuun loppuun mennessä!

Kisaan voivat osallistua voivat kaikki järviseutulaiset kylät Alajärveltä, Evijärveltä, Lappajärveltä, Soinista ja Vimpelistä. Voittaja palkitaan Hyvinvointia maaseudulta -messuilla Soinissa 13.4.2013.

Kilpailun järjestävät HINKU-kylähanke, Järvi-Pohjanmaan KAMPA-hanke ja Järviseutu-lehti. HINKU-hankkeessa ovat mukana seudulliset kehittämisyhdistykset Aisapari, Kuudestaan ja Pirityiset.

Ja sitten osallistumaan hopihopi!
Into

Green Carea ja "White Carea"

E-P:n LEADER-ryhmät ovat rahoittaneet esiselvityshankkeen, jonka nimi on "Green Care Etelä-Pohjanmaa".
Hanke on viimeistä silausta vaille valmis ja sitä on toteuttanut Sedu aikuiskoulutus. Loppuraportti julkistetaan muutamien viikkojen kuluttua.

Mitä on Green Care?

Green Care eli Vihreä Hoiva on

• hoitoa ja hoivaa,
• terapia- ja kuntoutusmenetelmiä, 
• toimintakyvyn tukemista ja elvyttämistä, 
• ennaltaehkäisyä, 
• tutkittuja terveysvaikutuksia,
• toiminnallisuutta,
• yhteisöllisyyttä,
• uusia kokemuksia ja voimavaroja antavaa

Hankkeen aikana julkaistiin kaksi pientä opasta aiheesta. Toinen opas on suunnattu niille, jotka ovat kiinnostuneita lähtemään Green Care-palveluiden tuottajaksi ja toinen Green Care-palveluiden ostajalle.

Oppaita löytyy myös Aisaparin toimistolta.

Mutta mitä sitten tarkoittaa "White Care"?

No, sehän on Inton lanseeraama termi, joka tarkoittaa sitä, että nyt on lunta, kelit ovat hyvät, viikonloppu on tulossa. Ei muuta kun suksille, lumikengille, pulkkamäkeen tai laavulle makkaran paistoon. Nyt on aika nauttia lumesta. Tänä viikonloppuna ja koko ensi viikon aikana on paljon talviurheiluun liittyviä paikallisia tapahtumia, osallistutaan niihin porukalla. On laturetkiä ja talviriehoja, kuutamohiihtoakin jossakin päin luvassa.

Nautitaan talvesta täysin siemauksin, kannustaa Into!