MAASEUTUASUMISTAKO?

Into osallistui 16.01. Maaseutuasumisen teemaryhmän ja Keski-Suomen Kylät r:yn järjestämälle tutustumisretkelle Petäjävedelle ja Keuruulle. Matkan teema oli maaseutu ja kestävä asuminen. Vierailimme maatilamatkailu Kumpusessa lohikeittolounaallaja kuuntelimme Petäjäveden kunnanjohtaja Teppo Sirnön esityksen siitä, kuinka Petäjävesi on onnistunut kasvattamaan asukasmääräänsä luomalla muuttajille mahdollisuuksia maaseutumaiseen asumiseen. Lohikeitto oli hyvää ja Kumpusessa on osattu tuotteistaa hyvin maatilamatkailu. Palveluja on rakennettu pikkuhiljaa voimavarojen mukaan. Tarjoiluissa hyödynnetään lähiruokaa ja luomua. Tilalta voi ostaa tilan omilla pelloilla kasvatettuja luomuviljatuotteita. Maaseutuyrittäjien verkosto on hyvä ja palvelut täydentävät toisiaan. Palveluja ja tuotteita käytetään ristiin.



Petäjäveden kunnan strategiassa keskeisenä menestystekijänä on maaseutumaisen asumisen kehittäminen. Systemaattinen strategiatyö on tuottanut tulosta ja asukasmäärä kasvanut. Voimatekijänä on "yhteen hiileen puhaltava" luottamushenkilöjoukko. Rakennuslupia ja tonnteja saa niin haja-asutusalueelta kuin kaava-aluiltakin. Vierailimme omakotiasuntomessujen aikaan ja sen jälkeen rakennetulla asuntoalueella, jossa maaseutumaista asumista on luotu suurilla 3500 neliön toneteilla. Asuntoalueet rajoittuvat metsään ja tonteilta pääsee joko suoraan tai vähällä kävelyllä metsään. Maaseutuasumista uusi asuinalue ei kuitenkaan mielestäni ole, vaan hyvää ja esimerkillistä asuinaluesuunnittelua kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä.
 
Toinen päivän retkikohteista oli Keuruun Ekokylä, joka on toiminut jo 17 vuotta. Mielikuva oli erilainen kuin mitä perillä todellisuus näytti. Tilalla asuu 42 henkilöä vauvasta vaariin. Rakennuksia on useita eri aikakaudelta, vanhimmat 1820-luvulta ja uusimmat 1980-luvulta. Maata on 52 hehtaari, josta viljeltyä noin 30. Pellot on vuokrattu vuokraviljelijälle ja asukkailla on enää yhteinen kasvimaa ja marjapensaita. Eläimiä ei ole yhdistyksen omistuksessa.

Osa asukkaista käy työssä kylän ulkopuolella ja yhteisiin töihin osallistutaan vapaaehtoisuuspohjalta. Jokainen asukas maksaa vuokraa ja osallistuu yhteisiin menoihin pienellä summalla. Mallia tästä voisi ottaa, kun mietitään edullisia asumismuotoja ja keksitään käyttöä tyhjeneviin julkisiin rakennuksiin esim. sairaaloihin, varuskuntiin ja leirikeskuksiin. Kyllä varmaan kierrätys, yhteishankinnat, ekologiset tavat tuottaa sähköä ja yhteisöllisyys voisi toimia pienen uudisyhteisönkin rakennusaineena ja kantavana ideana. Kuka uskaltaisi aloittaa hanketta?

Retken jälkeen jäi pohdituttamaan:
- Mitä se maaseutuasuminen oikein on?
- Mitä pitäisi tehdä, että kunnan sisäinen konsensus saisi aika samanlaisen kyäsumisen kehittämisinnon kuin Petäjävedellä? Miksi asukkaita halutaan vain kuntakeskuksiin?

Matkasta sekavustunut :-).

Into